kohinatTammerkosken Nuorkauppakamarin jäsenlehti 1/2016

KOKOUS- & TAPAHTUMAKALENTERI | VIESTINTÄTIIMI | KOEJÄSENET

Tampere keskiössä 8

Vuoden Työnantajaa etsimässä 11

KOHINAT on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Tammerkosken Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja sidosryhmälehti.

JULKAISIJA Tammerkosken Nuorkauppakamari ry @JCITammerkoski

PÄÄTOIMITTAJA Juha Herrainsilta | LIO 2016 lio@jcitammerkoski.fi 050 422 6397

TIEDOTUSTIIMI Salla Aaltonen Hanna Aarnio Matilda Aira Matleena Melasaari Janita Saarinen Paula Vahtola

JAKELU Tammerkosken Nuorkauppakamarin jäsenet, koejäsenet, kunniajäsenet, senaattorit ja yhteistyökumppanit

TAITTO brandnews.fi

PAINOPAIKKA Printtaamo Oy

PAINOSMÄÄRÄ 180 kpl

Kiitos kaikille lehden teossa avustaneille!

Pressan palsta ........................................................................................................................ 4

Me olemme tiedotustiimi 2016 ....................................................................................... 6

26. pitkälounas ja vaikuttajaseminaari ......................................................................... 8

Pormestarin kynästä .........................................................................................................10

Vuoden työnantajaa etsimässä ..................................................................................... 11

Tammikuun kuukausitapahtuma ..................................................................................14

Uusi yritys ..............................................................................................................................16

Uusiin tehtäviin ................................................................................................................... 17

Vuosikokous 26.2.2016 .....................................................................................................18

Kokous- ja tapahtumakalenteri 2016 ...........................................................................20

Yritysesittely: Mältinranta ................................................................................................23

Koejäsenet esittäytyvät ...................................................................................................24

Buukkaus – me kaikki pystytään siihen ......................................................................27

Yritysesittely: Carelina ......................................................................................................29

Twinning tulee taas! ..........................................................................................................30

Mistä tammerkoskelaisessa mentoroinnissa on kyse? ..........................................32

Yritysesittely: Keijom Oy ..................................................................................................34

Senaatin palsta ....................................................................................................................38

2015

TARRA-ARKITLEHDET

KÄYNTIKORTIT

LAHJAKORTIT

ESITTEET

SUURKUVATROLL-UPIT BEACH

FLAGIT

KEHYKSET

AKRYYLITAULUT

KUVAJULISTEET

CANVAS-TAULUT

DIGIPAINO• esitteet• lehdet ja kirjat• käyntikortit• suoramainokset• kalenterit• julisteet• postikortit• kutsu- ja kiitoskortit• kansiot• liput• kirjekuoret• tarrat• painotuotteiden jälkikäsittely• suorapostitukset

SUURKUVAT• julisteet• tarrat• banderollit• messutaulut• roll-upit• esittelyseinäkkeet• kangastulosteet• tarrojen muotoonleikkaus• jälkikäsittelyt: pohjustus,

laminointi ja kehystys• tapetit• julkisivuteipit

VALOKUVA-PALVELUT• valokuvat digikuvista• akryylikuvat• kuvien kehystykset• henkilökortit• kalenterit• canvastaulut• kuvakirjat• FineArt-tulosteet• skannaukset• valokuvasuurennokset

Verkkokauppa

Suvantokatu 13, 33100 Tampere (03) 455 2541, info@printtaamo.fi www.printtaamo.fiVerkkokauppa

PRES

SAN

PALS

TA Huomenta vuoteen 2016!Taas on virrannut vettä Tammerkoskessa sen verran paljon, että hallitus on vaihtunut. Vuoden alussa aloittaneen hallituksen puheenjohtajana heittelen kunkin Kohinoiden numeron kärkeen muutamia mieleen juolahtavia ajatuksia ja olennaisia pointteja.

Hallituksen osalta vuosi on itse asiassa jo pitkällä. Nuori, käytännössä kokonaan viime vuodesta vaihtunut hallitus on päässyt mielestäni hyvin vauhtiin, Annan varmistaessa IPP:n roolissa hiljai-sen tiedon siirron ja jatkuvuuden. Näin alkuvuodesta asiaa on ollut paljon aina uuden (hyvinkin lupaavan) koejäsenerän aloittamisesta projektitiimien hiontaan ja budjetin laadinnasta vuosiko-koukseen. Viimeksi mainitussa Tammerkosken Nuorkauppakamari sai myös uuden kunniajäsenen noin kymmenen vuoden tauon jälkeen - onnittelut Max Gyllingille tästä! Onneksi loppuvuodelle-kin tuntuu vielä tekemistä riittävän!

Olen aina pitänyt nuorkauppakamaritoiminnan ’kerran per tehtävä’- ja ’alle 40’ –periaatteita erit-täin toimivina. Näiden rinnalle haluaisin nostaa ’liidaus vs. peesaus’ –periaatetta. Mielestäni jokai-sen jäsenen ikään, kokemukseen ja persoonaan katsomatta tulisi olla valmis vuorollaan liidaamaan joissain asioissa ja toisissa taas peesaamaan. Tavoitteena on, että kullekin tammerkoskelaiselle löytyisi projekteja ja toimia, joissa pääsisi kuskin paikalle - ja vastaavasti että kukin meistä malttai-si yhtä lailla liittyä toisen kuskin vetämään tiimiin apuriksi. Tehtävästä huolimatta valmiina hoita-maan oman, toisinaan yksinkertaisenkin, tonttinsa huolella.

Yksi viime vuosien trenditermeistä on alusta. Haluaisin nähdä Tammerkosken Nuorkauppakama-rin alustana, jonka päälle jäsenistö rakentaa erilaista toimintaa, ja sitä kautta toteuttaa itseään. Hallituksen tehtävänä näen balanssin varmistamisen sen välillä, että jäsenille annetaan vapaus ja luovuus toteuttaa itseään uusien projektien muodossa ja myös sen, että olennaisten pro- jektien arvostus tuo toimintaan jatkuvuutta, ja että nuo projektit nähtäisiin nuorkauppa-kamarin arvokkaina ja toimintaa kehitettävinä osina. Viime aikojen erinomai-sia esimerkkejä ’vanhoista’ ja silti uudelle tasolle nousseista projekteista ovat Joulupuu ja Vuoden Työnantaja. Tätä kirjoittaessa odotan vuoden 2016 Liekeissä! –seminaaria jännityksellä – se taas on hieno esimerkki uu-desta, inspiroivasta projektista.

Vuoden alussa pyöräytettiin läpi myös Tammerkosken idea- ja palau-tekysely – kiitokset kaikille siihen vastanneille. Kyselyn kehitysideat käytiin läpi hallituksenvaihdossa helmikuun alussa. Kertaan silti vielä tässä sen, mikä Tammerkoskessa koettiin olevan parasta: kaikessa monipuolisuudessaan ihmiset, tekemisen meininki, hyväksyntä, yh-teishenki, laadukkaat perinteet ja uusiutuminen. Olen näistä kaikis-ta samaa mieltä – mikäli nämä saadaan pidettyä korkealla tasolla, hyvin menee.

Hyvää kevättä ja nähdään varmasti hyvinkin pian!

Ville Korpiluoto PRES 2016 Tammerkosken Nuorkauppakamari ry

JuhaKUKA OLET? Olen Juha Herrainsilta ja kamarim-me tämän vuoden tiedottaja (LIO). Asun Ylöjärvellä ja Tammerkosken jäseneksi olen liittynyt vuonna 2014. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi lasta. Arki on täynnä vauhtia ja vaihtelevia tilanteita!

MITÄ TEET PÄIVISIN? Työskentelen If Vahinkovakuu-tusyhtiössä myyntivalmentajana ja autan Ifin pankkipartneri Nordeaa myymään va-kuutuksia henkilöasiakkaille. Lisäksi minul-la on yhtiökumppanini kanssa yritys nimel-tään MuutosAkatemia Oy. Sen puitteissa tarjoamme yrityksille esimiesvalmennusta ja myyntikoulutusta sekä työyhteisöille pa-lautteen annon valmennusta. Nuorkaup-pakamarissa vaikuttaminen on erinomais-ta vastapainoa arjen työlle.

MIKÄ SINUA MOTIVOI? Minua motivoi ihmisten on-nistuminen ja uusien asioiden oppiminen. Iloitsen kun ihmiset ympärillä yltävät par-haimpaansa ja ylittävät itsensä.

MILLÄ TAVALLA JOHDAT TIEDOTUSTIIMIÄ? Tavoitteeni on johtaa tiedotustiimiä kannustavalla ja innostaval-la otteella ja antamalla palautetta. Tiimin jäsenille on määritelty vastuualueet ja huolehdin siitä ettei mikään tiedotuskana-va ole yhden ihmisen varassa. Kamarimme onnistunut viestintä ja tiedotus perustuu siihen, että jokainen tiimiläinen sitoutuu tekemään sovitut asiat inhimillisellä aika-taululla ja ajankäytöllä. Oppiminen on kes-kiössä. Muistutan siitä, että tiedotustiimi ei

voi onnistua yksin ilman jäsenistön palau-tetta ja osallistumista. Tehdään siis yhdes-sä erinomainen viestintävuosi ja otetaan esimerkistä voimaa!

MatildaKUKA OLET? Olen Matilda Aira kamarimme viime vuoden tiedottaja ja tänä vuonna toimin tiedostustiimissä mentorina. Asun Kauka-järvellä ja kamaritoimintaan olen liittynyt vuonna 2011. Perheeseeni kuuluu aviomies sekä maaliskuun lopussa syntynyt esikois-poika.

MITÄ TEET PÄIVISIN? Olen juuri jäänyt äitiyslomal-le, joten arki on aika tavalla muuttunut ja koostuu pitkälti uuden tulokkaan ih-mettelystä ja uuden oppimisesta. Toimin kuitenkin graafisen alan yrittäjänä suun-nittelemalla ja tekemällä erityyppistä markkinointiviestintää erikokoisille yrityk-sille.

MIKSI LÄHDIT MUKAAN TIEDOTUSTIIMIIN? Omana hallitusvuo-tenani kehitettiin jälleen tiedotusta eteen-päin – otettiin uusia työkaluja käyttöön ja näkyvimpänä uudistettiin kamarin verkko-sivut. Haluan olla mukana ns. sisäpiirissä näkemässä, tukemassa ja tietenkin konk-reettisesti käyttämässä näitä uusia työ-kaluja. En halua jättää seuraajaani oman onnensa nojaan kaiken sen uudistuksen myötä, vaan haluan antaa kaiken tarvitta-van tuen toimimalla mentorina tiedotus-tiimille.

MIKÄ ON PARASTA / MITÄ OPIT TIEDOTUSTIIMISSÄ? Paras oppimisen paikka itselleni tänä vuonna tiedotustii-missä on opetella ottamatta sen suurem-paa vastuuta itse tekemisestä. Jakaa tietoa muille ja olla tukena, eikä tehdä itse, jotta muut saavat vuodesta suuremman opin ja hyödyn. Delegoiminen on kaikkein haasta-vinta minulle.

MIKÄ SINUA MOTIVOI? Sitoutuminen. Yhdessä tekemi-nen. Palaute. Onnistuminen.

JanitaKUKA OLET? Täällä Janita Saarinen moikka! Olen viimeisimmässä jäsenerässä kama-rihommiin mukaan tullut, ja tänä vuonna mukana tiedotustiimin toiminnassa. Asun Lentävänniemessä avomieheni kanssa ja harrastan lenkkeilyä, voimailua ja perus-ryhmäliikuntaa sekä nautin hyvästä ruuas-ta, elokuvista ja työstäni.

MITÄ TEET PÄIVISIN? Olen yrittäjä ja valmentaja Idema Oy:ssä, jossa toimin muutoksien moottorina – oppilaitoksissa rikon kaavoja ja uudistan opetusta yhdessä opettajien kanssa sekä yrityksissä kehitän tiimien luovuustaitoja ja innostrategioita. Asioihin vaikuttaminen on innostavaa puuhaa ja siksi olen mukana mm. Pirkanmaan Nuor-ten yrittäjien hallituksessa, Proakatemian Ystävien ry:n aktiiveissa ja Tammerkosken nuorkauppakamarissa. Aikaa riittää vielä TAMKin YAMK-opinnoille, perheelle ja ys-täville.

MIKSI LÄHDIT MUKAAN TIEDOTUSTIIMIIN? Viestintä on haas-tava laji ja minua kiinnostaa kehittyä siinä paremmaksi sisällöntuottajaksi ja erilais-ten työkalujen hallitsijaksi. Tiedotustiimis-sä saa lisäksi kattavamman kuvan kamarin toiminnasta suoraan näköalapaikalta, ja se auttaa mua ymmärtämään näin tulokkaa-na kamarin toimintaa paremmin.

MIKÄ ON PARASTA / MITÄ OPIT TIEDOTUSTIIMISSÄ? Paremmaksi si-sällöntuottajaksi ja erilaisten työkalujen hallitsijaksi.

MIKÄ SINUA MOTIVOI? Uuden oppiminen. Inspiroivat ja osaavat ihmiset ympärillä. Tekemisen meininki. Onnistumiset.

PaulaKUKA OLET? Paula vaan moi! Tulin mukaan Tam-merkosken Nuorkauppakamariin vuonna 201X. Olen syntyperäinen ja sielultani aina tamperelainen, mutta asun nyt neljättä vuotta Akaan Toijalan Pätsiniemessä. Per-heeseen kuuluu koira, Hulda.

MITÄ TEET PÄIVISIN? Arkipäiväni kulutan IT-palve-luiden myynnin ja markkinoinnin parissa Canorama Oy:ssä, jonka Tampereen toi-mipisteen aluepäällikkönä toimin. Työ on välillä hyvinkin hektistä ja vastapainok-si vietän paljon aikaa luonnossa Huldan kanssa. Osaan myös laiskotella hyvän kirjan tai elokuvan parissa. Lisäksi olen mukana parissa nuorkauppakamarin projektissa.

MIKSI LÄHDIT MUKAAN TIEDOTUSTIIMIIN? Haluan oppia vies-tintää ja tiedotusta, koska ne ovat taitoja, joita tarvitaan kaikilla elämän osa-alueilla. Olen huomannut, että hyvin usein otan tai saan markkinointiin ja viestintään liitty-vän roolin itselleni. Niin myös nykyisessä työssäni. Mielestäni nykyään tiedotuksella on entistä suurempi rooli ja nimenomaan viestinnän laatua pitää vaalia.

MIKÄ ON PARASTA / MITÄ OPIT TIEDOTUSTIIMISSÄ? Yllä mainitun lisäksi toivoisin, että oppisin jäsentämään omia ajatuksiani selkeäksi ymmärrettäväk-si viestiksi. Pääni on usein täynnä ajatuksia ja jutunaiheita, mutta en saa kokonaisku-vaa “paperille”. Tiedotustiimi on mielestäni aitiopaikka myös nuorkauppakamarin toi-mintaan, josta voi aina oppia ja omaksua uutta.

MIKÄ SINUA MOTIVOI? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty on mielestäni erittäin totta. Moti-voidun siitä, että hyvistä suunnitelmista

todellakin toteutuu vielä parempia lop-putuloksia. Ja vielä niin, että porukalla yhdessä tehdään töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi jokainen omien vahvuus-alueidensa mukaisesti.

HannaKUKA OLET? Olen 2015 vuoden koejäsen ja ny-kyään hyvin Tammerkosken nuorkauppa-kamariin kotiutunut jäsen, juristi ja intohi-moinen gourmande. Asustan aviomieheni kanssa kosken itärannalla Tampereen Tam-melassa ja innostun vapaa-ajallani arjen pienistä seikkailuista, kaupungin keikka-tarjonnasta ja astangajoogasta.

MITÄ TEET PÄIVISIN? Päivisin ennaltaehkäisen, sel-vitän ja ratkon yritysten oikeudellisia on-gelmia Asianajotoimisto Applex Oy:n laki-miehenä Tampereen keskustassa. Hoidan erityisesti työoikeudellisia toimeksiantoja, jotka liittyvät työsuhteen elinkaaren kaik-kiin vaiheisiin. Jonkin verran myös matkus-tan työni puolesta asiakastapaamisten, kä-räjöinnin ja kouluttamisen merkeissä.

MIKSI LÄHDIT MUKAAN TIEDOTUSTIIMIIN? Lähdin mukaan siksi, että tiedotustiimissä pysyn hyvin kartal-la siitä, mitä mitä kamarissa tapahtuu. Olen mukana toiminnan ytimessä, mutta työkuorma pysyy kohtuullisena. Lisäksi pääsen näkemään ja tekemään täysin eri-laisia asioita kuin työelämässä ja pallotte-lemaan ajatuksia itseäni taitavampien eri alojen ihmisten kanssa.

MIKÄ ON PARASTA / MITÄ OPIT TIEDOTUSTIIMISSÄ? Uskoisin, että tärkeintä on mitä voin tiedotustiimissä oppia on, miten ammentaa oppia itseään kokeneemmilta, mutta uskaltaa silti ryhtyä itse toimeen vaikkei kaikkea vielä osaisi-kaan tai tietäisikään.

MIKÄ SINUA MOTIVOI? Minua motivoi erilaisten ja eri alojen ihmisten kanssa työskentely, yhdes-sä innostuminen, vahvuuksien yhdistämi-nen ja uuden oppiminen ja ymmärtämi-nen.

SallaKUKA OLET? Mä oon Salla Aaltonen, kamarin jäsen vuodesta 2012. Oon ollut mukana useissa kamarin eri projekteissa eri teh-tävissä. Asun perheeni (2 lasta ja mies) kanssa Atalassa ja perusarki tiivistyy työn

lisäksi “suhailuun”. Suhailun ja kamaritoi-minnan lisäksi aktiivisena pitää tennis, ul-koilu ja ystävät.

MITÄ TEET PÄIVISIN? Oon töissä Technopolis Oyj:llä myynnissä.

MIKSI LÄHDIT MUKAAN TIEDOTUSTIIMIIN? Musta viestintä muo-dossa tai toisessa on kaiken tekemisen yksi oleellisimmista asioista. Ihailen ihmisiä, jotka osaa tehdä sen ammattimaisesti, monikanavaisesti ja viestin vastaanottajaa innostaen. Mä en osaa. Mutta siksi mä oon kamarissa että pääsee opettelemaan! Sisäl-töä oon tuottanut jonkin verran työtehtä-vissäni, mutta rutiinia niiden ympärille ei ole koskaan rakentunut.

MIKÄ ON PARASTA / MITÄ OPIT TIEDOTUSTIIMISSÄ? Päästä suunnit-telemaan ja kokeilemaan viestintää moni-puolisesti ja monikanavaisesti sekä päästä tutustumaan ja tuottamaan sisältöä ihan uusista aihepiireistä tai ihmisistä.

MIKÄ SINUA MOTIVOI? Mua motivoi innostavat tyypit, hyvät keskustelut ja yhteinen tekeminen. Ja hyvät kirjat (joita en ehdi lukea).

MatleenaKUKA OLET? Olen Matleena Melasaari, kohta 30-vuotias vaimo, konekauppias ja ekono-mi Tampereelta.

MITÄ TEET PÄIVISIN? Työskentelen maailman suurim-malle konehuutokauppoja järjestävälle yh-tiölle Ritchie Bros. Auctioneersille. Pyöritän huutokauppojamme Suomessa ja autan asiakkaitamme myymään ja ostamaan ko-neita ympäri maailman.

MIKSI LÄHDIT MUKAAN TIEDOTUSTIIMIIN? Tiedotusasiat ja vies-tintä kiinnostavat ja tiedotustiimi tarjoaa paikan saada niistä kokemuksia. Pyrin ha-kemaan kokemuksia asioista, joita omassa päivätyössä ei tule tehtyä. Tiedotustiimin toiminta kattaa monipuolisesti eri kanavia ja kehittää varmasti kaikkien tiimiläisten viestinnällisiä taitoja.

MIKÄ ON PARASTA / MITÄ OPIT TIEDOTUSTIIMISSÄ? Parhaassa ta-pauksessa opin paremmaksi viestijäksi ja selkiyttämään sanomaani.

MIKÄ SINUA MOTIVOI? Oppiminen ja ihmisten kehitty-minen. Hyvästä tiimityöstä saa motivaatio-ta ja draivia muillekin elämän osa-alueille. •

6 7

TIEDOTUSTIIMI 2016

Kamarivuoden käynnisti tänäkin vuonna perinteinen järjestyksessään 26. pitkä lounas Hotelli Tammeris-sa. Tällä kertaa vaikuttajaseminaarin asiasisällöstä vastasivat Tampereen kamarin pojat ja seminaarin jatkot oli tammerkoskelaisten vastuulla.

Teksti ja kuvat: Juha Herrainsilta

Tampereen kamarin puheenjohtaja Jaakko Dunder avasi tilaisuu-den juhlallisesti yhteisellä maljojen nostolla. Pian tämän jälkeen vuorossa oli Tammerkosken ja Tampereen Nuorkauppakamarien vuosittain jakama JussinHessu-kulttuuripalkinnon 2016 jakami-nen. Stagen otti haltuun puheenjohtajamme Ville Korpiluoto, joka esitti perustelut palkinnon saajasta.

JussinHessu 2016

JussinHessu 2016 myönnettiin Suppaa Tampereelle, joka on muu-tamassa vuodessa nostanut Stand Up Paddlingin eli suppailun näkyvälle paikalle Tampereen järvikuvaan. Suppaa Tampereesta palkinnon vastaanottivat Roosa Ritola ja Sanna Juutilainen.

Juhlallisuuksien jälkeen kamarilaiset saivat nauttia vaikuttavan kat-tavasta Tammerin menusta: alkupalaksi oli sokerisuolattua lohta sekä kirkastettua häränhäntälientä ja härkärilletteä. Pääruokana oli paahdettua ankanrintaa erilaisine lisukkeineen ja jälkiruuaksi nau-tittiin italialaisia juustoja ja suklaamoussea kahvin ja avecin kera.

AiRRportilla Eurooppaan

Vaikuttajaseminaarin pääteemana oli tänä vuonna Tampere. En-

simmäisenä puheenvuoron sai WSP Group Oy:n Tuuli Rantala. Rantalan mukaan Tampere on sisämaan keskus, jonka valtavasta potentiaalista vain murto-osaa on vasta hyödynnetty. Tampereen merkittävyyden Suomen mittakaavassa tuo esille se seikka, että Tampereelta 2–3 tunnin säteellä tehdään tällä hetkellä 2/3 Suomen bruttokansantuotteesta. Tampere on tieliikenteen solmukohta, josta on 2–3 tunnin etäisyys mihin tahansa päin Suomea. Kaupun-kikehitys ja kestävä liikenne ovat myös avainasemassa Tampereen brändin, identiteetin ja profiloitumisen kannalta.

Rantalan mielestä matkailu olisi yksi keino saada elinvoimaan Tampereelle ja koko Pirkanmaalle. Matkailu on yksi harvoista kasvu-aloista maailmalla. Rantalan mukaan Tampere-Pirkkala lentoasemasta tulisi tehdä alueen kansainvälistymisen mootto-ri, josta olisi suorat lennot Euroopan kaupunkikeskuksiin. Suju-vaa liikennettä tukee ajatus älykkäästä liikenteestä AiRRportista (air-rail-road), jonka ajatuksena on yhdistää kiinteästi rautatie- ja maantieverkot lentoasemaan sekä mahdollistaa uudenlaisia liiken-nemalleja laajempaakin aluetta palvelemaan.

Tampereella on hyvä imago

Toisena lavan valtasi Tampereen kaupunkikehitysryhmän johtaja Kari Kankaala. Kankaala korosti omassa esityksessään sekä Tampe-reen vahvuuksia että lähivuosien haasteita. Tampereen vahvuuksi-na ovat hyvä imago asuinkaupunkina ja yritysten sijaintipaikkana, helppo saavutettavuus, korkeatasoinen ja monipuolinen koulutus-tarjonta, huipputeknologiaa hyödyntävä korkea osaaminen, toimi-vat kunnalliset palvelut ja palvelumarkkinat, aktiiviset alakulttuurit sekä vireä ja monipuolinen urheilu- ja korkeakulttuurielämä sekä osaava henkilöstö. Tampereella on lähitulevaisuudessa elinkeino-poliittisia ja muita haasteita, joiden perimmäinen syy on maailman talouden kriisissä, globalisaation luomassa tuotantorakenteiden

26. pitkä lounas – vaikuttajaseminaari 2016

Tampere keskiössämuutoksessa ja ilmaston lämpenemisessä.

Miltä sitten Tampere näyttää vuonna 2040?

Kankaalan mukaan Tampere mahdollistaa 70 000 uuden työpai-kan sijoittumisen alueelleen. Kaupunkiin muuttaneille on tarjolla uusia asuntoja 91 000. Päivittäisiä joukkoliikennematkoja tehdään 58 000 enemmän kuin tänään ja kävely sekä pyöräily ovat keskuk-sissa ensisijaisia kulkumuotoja henkilöautomatkojen osuuden kai-kista matkoista laskiessa.

Yksi yllättävimmistä ja tunteikkammista puheenvuoroista koetttiin Kankaalan esityksen aikana. Tammerkosken Nuorkauppakamarin Kirsi Puustinen kiitti Kankaalaa siitä, että hän oli saanut Kankaalan inspiroimana muutama vuosi sitten idean perustaa oman yrityk-sen, yhä toimivan Tiedekerhon. Tiedekerho tarjoaa elämyksellistä tiedetoimintaa kaikenikäisille.

Ihmisyhteiskuntaa ja ihmistaloutta

Vaikuttajaseminaarin päätti tilaisuuden odotetuin puhuja Petri Ra-janiemi Future Works Oy:stä. Rajaniemi keskittyy työssään kirjoit-tajana ja puhujana auttamaan eri organisaatioita löytämään uusia mahdollisuuksia toimintaympäristön, yrittäjyyden ja työelämän muutoksista. Näistä teemoista Rajaniemi kertoi innostavaan tyy-liinsä nyt myös kamarilaisille. Rajaniemi korosti, että digitalisaatio sekä purkaa että kokoaa yhteiskunnan rakenteita ja työelämää sa-manaikaisesti.

Elämme ihmisyhteiskunnassa ja ihmistaloudessa, jossa ihminen pystyy erottautumaan koneista empatiakyvyllä, jota ei koneilla ole (vielä). Liiketoiminnassa voi erottautua aitoudella ja autentti-suudella, koska liiketoiminta tehdään tavallisten ihmisten välisissä

vuorovaikutustilanteissa. Rajaniemi ravisutti kiinnostavalla tavalla myös kuulijoiden käsitystä muutosvauhdista, suomalaisuudesta, ajattelun ja itsensä kyseenalaistamisesta. Rajaniemi kiteytti esityk-sensä lopuksi käsityksensä siitä, mikä Tampereen erottaa muista. Se on päätöksenteko!

Puheenjohtaja-palkinnot

Yksi Vaikuttajaseminaarin kohokohdista oli myös Puheenjohta-ja-palkintojen jako. Palkintojen jakamisesta vastasivat kamarien edellisen vuoden puheenjohtajat. Tammerkosken IPP Anna Län-ninki myönsi Puheenjohtaja-palkinnon Matilda Airalle ja Tampe-reen IPP Janne Romppanen myönsi palkinnon Toni Rantaselle. Vai-kuttajaseminaarin jatkot olivat Media 54:n saunalla, jossa ilta jatkui iltapalan, saunomisen ja verkostoitumisen merkeissä.

Kiitokset kaikille tilaisuudessa ja projektissa mukana olleille! Eri-tyiskiitos Marianne Sederholmille ja hänen tiimilleen loistavista jatkoista!

Opittua... GAY-INDEKSI = SUVAITSEVAISUUSINDEKSI

EMPATIA ON SYVÄ EMOTIONAALINEN YMMÄR-RYS TOISESTA. EMPATIA MAHDOLLISTA KANTA-JALLEEN KYVYN NÄHDÄ MAAILMA TOISEN SILMIN JA YMMÄRTÄÄ MUIDEN AINUTLAATUISTA TAPAA NÄHDÄ JA TUNTEA MAAILMAA.

8 9

Facebookissa on ryhmä nimeltä ”Lisää kaupunkia Tampereelle”. Ryhmä on siitä harvinainen, että siellä ei vastusteta kaupunkimme kasvua ja isoja kehityshankkeita, vaan halutaan vauhdittaa niitä - esimerkiksi ratikkaa, Kansi ja Areena -hanketta, Eteläpuistosuunnitelmaa ja keskustan täydennys-rakentamista.

Vastaavia ryhmiä on ainakin Helsingissä ja Turus-sa. Näen ne merkkinä uudesta urbanismista ja kaupunkilaisesta elämäntavasta, jossa nautitaan kaupunkikulttuurin lukemattomista mahdolli-suuksista ja luodaan niitä aktiivisesti lisää.

Uudella urbanismilla on juurensa kansainvälis-tymisessä ja internet-taloudessa. Sana leviää so-messa ja pop up -tapahtumat ja ilmiöt leviävät kaupungista toiseen.

Tällä kehityksellä on yhteytensä siihen, miten kasvavat kaupunkiseudut ovat uuden ajan talo-udellisen kasvun kehtoja. Samaan aikaan kun ta-louden rakennemuutos koettelee niin perinteistä teollisuutta kuin kauppaa ja ICT-aloja, on Tam-pere Suomen vetovoimaisimpia kasvukeskuk-sia. Se houkuttelee puoleensa niin opiskelijoita, maahanmuuttajia, työtä etsiviä kuin yrittäjiä ja koulutettuja osaajia. Yliopistot ja vilkas kaupunki-kulttuuri ovat meille yhä tärkeämpiä vetovoima-tekijöitä.

Tampereen asukasmäärä ylitti viime vuonna 225 000 asukkaan rajan. Väkiluvun kasvu oli 2150 asukasta ja ennusteiden mukaan kasvu jatkuu tu-levinakin vuosina tätä vauhtia. Se tarkoittaa mm. sitä, että noin kymmenessä vuodessa joudumme rakentamaan uudet asunnot ja palvelut liki Her-vannan suuruiselle asukasmäärälle.

Kaupunkistrategiassa on linjattu, että kasvu suunnataan pääosin keskustaan ja joukkoliiken-teen runkoreittien varrelle. Se on ekonomista ja

ekologista. Ensimmäisen ratikkalinjan reitti on tärkein täydennysrakentamisen suunta, sen var-relle on laskettu saatavan asunnot 35 000 - 45 000 uudelle asukkaalle vuoteen 2040 mennessä. Val-tuusto päättää rakentamisesta ensi lokakuussa.

Keskustaan kaavoitetaan uusia asuntoja noin 15 000 uudelle asukkaalle ja saman verran on tulos-sa uusia työpaikkoja. Merkittävimmät kohteet ovat Ranta-Tampella, Kansi ja Areena ja Eteläpuis-to, mutta kortteleita saneeraamalla, siirtämällä autopaikkoja maan alle, rakentamalla pysäköin-titilojen paikalle liike- ja asuintiloja ja kattamalla sisäpihoja ja ullakkokerroksia tai korottamalla ra-kennuksia saadaan muuallekin keskustaan uutta elämää, uusia asukkaita ja uusia yrittäjiä.

Kaupungin tiivistäminen herättää aina myös kes-kustelua ja vastustusta, mutta tarkoitus ei ole hävittää kaupunkimme vihreyttä ja vanhan kes-kustan kulttuuriarvoja. Esimerkiksi viheryhteydet Pyynikiltä Tammerkosken rantaan täytyy säilyt-tää ja rantoja ja puistoja kehittää kaupunkimme keuhkoina ja käyntikortteina.

Näen kaupungin tiivistymisen erinomaisena alus-tana vireälle kaupunkikulttuurille ja moninaiselle yrittäjyydelle. Uudet asukkaat ja työpaikat tuovat ostovoimaa keskustaan ja kaupunginosiin. Ratik-ka mahdollistaa sujuvan liikkumisen kaupungi-nosista keskustaan ja Taysiin, ja myös yliopisto-kampukselta toiselle.

Keskusta on kaupan, kulttuurin ja kohtaamisen paikka. Sinne pääsee sujuvasti kaikilla kulkuneu-voilla, mutta keskustassa liikutaan etupäässä kä-vellen. Siksi katutiloja tehdään viihtyisämmiksi ja turvallisemmiksi. Hämeenkadun elävöittämistä jatketaan tänä kesänä yrittäjiä ja kaupunkilaisia kuullen ja viime kesän kokemuksista viisastunei-na.

Lisää kaupunkia Tampereelle

Anna-Kaisa Ikonen Tampereen pormestari

PORM

ESTA

RIN

KYN

ÄSTÄ

Jokaista tukkimiestä tarvitaan.

Ainoana Pirkanmaalla Belbinin tiimiroolianalyysin osana valmennuksia!

Kevään varaajille kamarilaisten erikoisetuna: 7 hengen tiimille valmennus ja analyysi 2750 € nyt 2250 € (alv. 0 %).

Valmennukset toteutetaan syksyllä 2016.

Kysy lisätietoja ja arvio miten tiimiroolianalyysi sopii yrityksellesi:Nina Rinne, +358 400 784 227, nina.rinne@sitomo.fi

www.sitomo.fi

Arvostetun Belbinin tiimiroolianalyysin mukaan tiimi on parhaimmillaan, kun sen jäsenissä on

edustettuina erilaisia roolityyppejä. Valmennuksessa pureudutaan siis erilaisuuden voimaan!

Sitomon voimaan luottavat mm.

Vuoden työnantaja on Tammerkosken Nuorkauppa-kamarin vanhin projekti. Vuoden työnantaja kilpai-lun tavoite on kannustaa työllistäjiä ja työllistämis-tä Pirkanmaan talousalueella, palkinto on jaettu jo vuodesta 1983. Voittajan valinnassa huomioidaan muun muassa yrityksen tunnusluvut, henkilökunnan kehittäminen, yrityksen työnantajamielikuva sekä vaikutus alueen talouteen. Projektin toteutuksesta vastaa vuosittain nuorkauppakamarin projektitiimi ja palkinnosta päättää arvovaltainen raati, jossa on mukana edustajia työvoimaviranomaisista, Pirkan-maan Yrittäjistä, Tampereen Kauppakamarista ja Tampereen kaupungilta. Vuonna 2015 mukaan raa-tiin kutsuttiin myös edellisen vuoden voittajayrityksen (Vincit Oy) toimitusjohtaja.

Alun perin kilpailu kulki Vuoden Työllistäjä - palkinnon nimellä vuoteen 2002 asti, jolloin nimi muutettiin vuoden työnantajaksi. Yli 50 kiloa painavan kiertopalkinnon, Kaplan-vesiturpiinin pie-noismallin, on lahjoittanut Oy Tampella Ab. Kilpailun voittajiin lukeutuu useita Pirkanmaan alueen vetovoimaisimpia yrityksiä, joista monet ovat kasvaneet myöhemmin globaaleiksi toimijoiksi, mm. 1989 Tampella Oy Tamrock, nykyinen Sandvik, 1995 Nokian Renkaat ja 2013 M-Files. Toisaalta kilpailussa on myös huomioitu voittajina pienempiä yrityksiä, jotka tarjoavat Pirkanmaan alueella turvattuja työpaikkoja, mm. 1990 Koja-Yhtiöt Ab ja 2007 Insinöö-ritoimisto A-Insinöörit Oy. Liiketoiminnan pysyvyys on ollut raa-dille aina tärkeä kriteeri ja edelleen kaikki 33 voittajayritystä ovat mukana liiketoiminnassa, suurin osa vieläpä samalla nimellä.

Vuonna 2015 projektia haluttiin uudistaa merkittävästi läpinäky-vämmäksi yleisölle ja saada näinä vaikeina YT- ja työmarkkinaneu-votteluiden aikaan enemmän positiivista näkyvyyttä sekä työnte-

EtsimässäVuoden Työnantajaa

kijöiden että työnantajien keskuuteen. Lähtökohtana projektille oli, että hyvien työnantajien ilmiannot tulisivat mahdollisimman paljon työntekijöiltä. Saimmekin syksyn aikana yli 50 ehdotusta kattavine perusteluineen hyvistä työnantajista. Pääpalkintona ehdottajille arvottiin palkallinen vapaapäivä, josta projektiryhmä kävi projektin lopussa lyhyet neuvottelut ehdottajan työnantajan kanssa. Voittaja palkittiin juhlavasti isolla "shekillä" palkintotilai-suudessa. Projektipäällikkö Hannu Järvimäen mukaan koskaan ei ole ollut näin helppoa neuvotella palkallista vapaapäivää, kuin tälle Jouka Oy:ta ehdottaneelle työntekijälle.

Ilmiannetuista yrityksistä raati valitsi jatkohaastatteluihin 13 fina-listia. Finalistiyritysten johtajat olivat hyvin otettuja valinnoistaan ja useissa yrityksissä tämä näkyi hyvinkin paljon sisäisessä viestin-nässään. Haastatteluissa yrityksen johdon kanssa käytiin läpi esiky-selylomakkeen runkoa hyödyntäen heidän näkemystään hyvästä työnantajuudesta ja siitä miten he ovat siinä onnistuneet. Lisäksi tänä vuonna tehtiin ensimmäisen kerran yritysten koko henkilös-tölle henkilöstökyselyt, joiden kautta raadille saatiin uutta näkö-kulmaa työntekijöiden puolelta.

Kilpailun palkintogaalaan oli kutsuttu ja paikalle saapui ensimmäis-tä kertaa kaikki finalistiyritysten edustajat. Tampereen Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja kilpailun suojelija Kari Neilimo pitivät alussa

puheet hyvään työnantajuuteen liittyen, jonka jälkeen parhaat työnantajat palkittiin laadukkailla pääyhteistyökumppaneiden lahjoittamilla palkinnoilla. Tilaisuus lähetettiin "kotikatsomoihin" suorana Periscopen kautta ja sitä seurasikin parhaimmillaan lähes 200 henkilöä.

Vuoden työnantaja 2015-projekti oli esimerkki Nuorkauppakama-rien järjestämästä projektista, jossa perinteisen projektin vanhoja rakenteita uskallettiin lähteä uudistamaan onnistuneesti. Projek-tissa toteutettiin Nuorkauppakamarin strategian mukaisia ydinar-voja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta aina hyvään ja kestävään johtamiseen. Tämän vuoden kilpailussa haluttiin nostaa vahvasti esille myös työntekijöiden roolia hyvään työnantajuuteen. Kilpai-lun voiton vei Pihjalalinna Oyj ja kunniamaininnan saivat Gofore Oy, F9 Distribution Oy, Jouka Oy ja Tampereen OP. Yleisöääniä an-nettiin Radio Funin kautta yli 1000, ja voiton vei Arto Rastas ravin-toloineen.

Suuri kiitos vielä kerran kaikille projektissa mukana olleille kump-paneillemme, työnantajille, ilmiantajille, raadille ja tietysti loista-valle projektiryhmälle.

Teksti: Hannu Järvimäki | Kuvat: Peter Rasmussen

12 13

Teksti: Hanna Aarnio | Kuvat: Pyynikin Käsityöläispanimo, Hanna Aarnio

Nopeasti kasvavaa lähipanimotoimintaa

Pyynikin Käsityöläispanimo on Tamperelainen pienpanimo, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2013. Yrityksen taustalla on joukko eri alojen ihmisiä, joita yhdistää rakkaus olueen ja intohi-mo olutperinteen vaalimiseen ja kehittämiseen. Panimon toiminta

on kasvanut ja laajentunut nopeassa tahdissa vuosina 2013 ja 2015 järjestettyjen avoimien osakeantien myötä. Osakeantien jälkeen panimolla onkin jo yli tuhat osakkeenomistajaa. Panimon tuotanto on kasvanut vuonna 2014 tuotetusta noin 50.000 litrasta vuonna 2015 tuotettuun noin 100.000 litraan, ja vuoden 2016 tuotantota-voite on asetettu jo 500.000 litraan.

Pyynikin Käsityöläispanimo valmistaa pääasiassa erilaisia suodat-tamattomia pintahiivaoluita, mutta myös siideriä, simaa ja sahtia. Panimo tuottaa tällä hetkellä noin 20 eri olutta, jotka ovat saatavil-

Tammikuun kuukausitapahtuma:

la päivittäistavarakauppojen, Alkon ja ravintoloiden valikoimissa. Lisäksi panimo valmistaa asiakkaan yksilöllisen toiveen mukaisia artesaanioluita ravintoloille, kaupoille ja tapahtumiin. Artesaanio-luita panimossa onkin ehditty valmistaa jo satoja.

Pienpanimokult tuurin katoaminen ja uusi aikakausi

Maistelun lomassa olutmestari Tuomas Pere tutustutti vierailijat myös pienpanimokulttuurin katoamiseen ja elpymiseen Suomes-

sa. Suomessa on vanhastaan ollut monipuolinen oma olut- ja lä-hipanimokulttuuri aina 1920-luvulle asti, jolloin kieltolain säätämi-nen koitui kotoperäisen olutperinteemme kohtaloksi. Sittemmin valtaosa Suomessa valmistetusta ja nautitusta oluesta on ollut muutaman suuren panimon valmistamaa saksalaistyyppistä lage-ria. Suomi on kuitenkin perinteisesti ollut pintahiivamaa ja Tam-pere portterikaupunki. Vuonna 2014 Pyynikin Käsityöläispanimon Vahvaportteri valittiin Berliinissä Global Craft Beer 2014 -kilpai-lussa parhaaksi käsityöläisportteriksi. Pyynikin Käsityöläispanimo onkin osa kotimaisten pienpanimoiden olutvallankumousta, jonka myötä kuluttajien saatavilla on yhä kasvava joukko kotimaisten pienpanimoiden monipuolisia erikoisoluita. Kuten Tuomas Pere toteaa, pienpanimot eivät kilpaile keskenään, vaan tukevat toisten-sa kauppaa.

Suomessa on tällä hetkellä yli 50 pienpanimoksi luokiteltavaa pani-moa, joista yli 30 on liittynyt Suomen Pienpanimoliiton jäseneksi. Suomen Pienpanimoliiton tavoitteena on kohottaa pienissä pani-moissa valmistettujen juomien arvostusta, parantaa niiden mark-kinointia sekä vahvistaa alan edunvalvontaa. Tärkeänä yksittäisenä tavoitteena onkin pienpanimo-oluiden myynnin vapauttaminen suoraan panimolta kuluttajalle tilaviinien ja sahdin tapaan. Laki-muutosta odotellessa moni vierailijoista jatkaa lähiolutkulttuurin pohtimista panimon omasta myymälästä hankitun Sessio-maiste-lupakkauksen äärellä.

Vierailu Pyynikin Käsityöläispanimolla –

Lähiolutkulttuuria elvyttämässäVuoden ensimmäisessä kuukausitapahtumassa Tammerkosken nuorkauppakamarilaisia hem-moteltiin tutustumiskierroksella ja olutmaistelulla lähipanimon tuotantotiloissa. Vierailu oli in-nostava esimerkki siitä menestyksestä ja hyvien tapahtumien ketjusta, jonka asiastaan aidosti intohimoinen yrittäjä voi saada aikaan.

14 15

Uusi yritys

Kestävä kuluttaminen, vertaiskauppa ja kiertotalous ovat

megatrendejä, joiden ennustetaan muuttavan maailmaa

merkittävästi tulevien vuosien aikana. Bertta Häkkinen ja

Tero Ylönen tekivät puolitoista vuotta projektityötä verkkolii-

ketoiminnan kehittämisen parissa ja projektin tultua päätök-

seen totesivat tilaisuutensa tulleen. Syntyi pidettyjen brändi-

en verkkokauppa Rekki.

Rekki on neljän myynti-, markkinointi-, verkkokauppa-, IT- ja

tapahtumatuotanto-osaajan yhteenliittymä, johon Bertta ja

Tero houkuttelivat mukaan vanhat työkaverit Tatu Sahrma-nin ja Piia Pälän. Nelikko pystytti uuden yrityksen nopeassa

tahdissa lokakuusta 2015 alkaen ja on lanseerannut Rekin

palveluita vaiheittain vuodenvaihteesta alkaen.

Pidettyjen brändien verkkokaupan idea on yksinkertainen

mutta toistaiseksi uniikki Suomessa. Rekki ostaa sisään ku-

luttajien ehjiä, laadukkaita ja käyttökelpoisia brändivaatteita

tarjoamalla niistä lähetyskohtaisesti annetun hinnan ilman,

että asiakkaan tarvitsee huolehtia tämän jälkeen mistään.

Rahat saa varmasti riippumatta käyvätkö tuotteet myöhem-

min kaupaksi tai milloin se tapahtuu. Oman käsittelyproses-

sin myötä tuotteet päätyvät tarjouksen hyväksynnän jälkeen

myyntiin ja myytäväksi hyväksymättömät yksilöt joko kierrä-

tykseen tai hyväntekeväisyyteen.

– Rekki on vastuulliselle kuluttajalle vaivaton vaihtoehto tar-

peettoman mutta käyttökelpoisen tavaran kierrätykseen,

Bertta kiteyttää.

Lue lisää Rekistä www.rekki.fi

ja https://www.facebook.com/Rekki.fi/.

Pidettyjen brändien verkkokauppiaatAino Virtanen jatkaa hyvällä sykkeellä uusissa haasteissa aloi-

tettuaan Key Account Managerina Firstbeat Technologies’lla.

Firstbeat on kansainvälinen hyvinvoinnin, huippu-urheilun ja

kuluttajatuotteiden parissa toimiva yritys, jonka kehittämä

sydämen sykevälianalyysi auttaa parantamaan suoritusky-

kyä ja hyvinvointia. Monitieteelliseen tutkimukseen perustu-

va analyysi tuottaa henkilökohtaista tietoa stressistä, palau-

tumisesta ja liikunnan vaikutuksista. Firstebeatin tuotteisiin

luottavat sadat huippu-urheilijat ja joukkueet, hyvinvoinnin

ammattilaiset ja miljoonat kuluttajat globaalisti.

Yrityksen päämaja sijaitsee Jyväskylässä, mutta pääasias-

sa Aino on siellä missä myyjän pitääkin olla, eli maailmalla;

ellei istu Tampereen Hämeenpuiston konttorilla. First-

beatin tavoitteena on ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja

pitää aktiivisesti yllä asiakassuhteita. Myynnin tehtävänä on

mm. löytää paras mahdollinen toteutustapa jokaiselle asiak-

kaalle ja pyrkiä luomaan pitkäaikaiseen yhteistyöhön perus-

tuvia asiakassuhteita.

Firstbeat on kovassa kasvussa ja Ainon mielestä on etuoikeus

olla mukana viemässä Suomalaista huippuosaamista maail-

malle.

Aino Virtanen Firsbeatiin KAMiksi

PARAS VIESTINTÄ JA KUVA.

Uusiin tehtäviin

Paras viestintä 2015Tammerkosken viestintä palkittiin näyttävästi AC-alueiden vuosikokouksessa Espoossa 4.-6.3.

Vuosikokous 26.2.2016Teksti Juha Herrainsilta | Kuvat Hanna Aarnio ja Juha Herrainsilta

Tammerkoskelaisten helmikuu huipentui vuosikokoukseen, jota väritti nopeatempoisen kokouksen lisäksi rento yhdessä olo ja pu-hekilpailu. Jäsenistöllä oli mainio mahdollisuus tutustua kamarim-me uusiin koejäseniin. Illanvietto alkoi vuosikokouksella ja nuijan varressa oli edellisvuoden tapaan Taina Hunnakko, joka kellontar-kasti ohjasi kokouksen läpi reilussa tunnissa.

Kokouksessa oli paljon tunnetta mukana, sillä ensimmäisen kerran sitten vuoden 2009 kamarimme sai uuden kunniajäsenen. Kunniajäseneksi äänestettiin hallituksen esityksen perusteella Max Gylling, joka on vaikuttanut kamarissamme pitkään monis-sa rooleissa. Uudeksi jäseneksi äänestettiin Milla Kupiainen, joka toimii tänä vuonna Joulupuu-projektin projektipäällikkönä.

Ilahduttavasti kokouksessa oli paikalla myös useampi senaattorim-me, joilta jäsenistö ja hallitus sai arvokasta sparrausta. Kokouksessa käytiin läpi myös kamarin hieno viime vuosi ja todettiin, että ka-marimme on vaalinut ansiokkaasti hyväksi havaittuja käytäntöjä ja tapahtumia ja samanaikaisesti luonut pohjaa uudistumisille esi-merkiksi Liekeissä-tapahtuman myötä. Puheenjohtajamme Ville kertoi myös alkaneen vuoden toimintasuunnitelmista. Erittäin mielenkiintoiselta ja monipuoliselta näyttää! Ei muuta kuin roh-keasti mukaan, kehittymään ja verkostoitumaan!

Kokouksen jälkeen kamarilaisia viritteli rentoon tunnelmaan Imp-rovisaatioteatteri Snorkkelin Harri Huttunen ja Jaakko Väisänen hauskoilla jutuillaan ja erinomaisella osallistamisellaan. Puhekilpai-lussa halukkaat pääsivät näyttämään puhelahjojaan tuomaristolle. Aiheena oli ”Valloittava vastuu”. Huipputasoisen puheiden tulvan jälkeen voittajaksi ansioitui Piia Kurki, joka pääsi edustamaan ka-mariamme Espoon aluekokoukseen.

Kokousta, heittäytymistä & huippupuheita

19

Suomen Nuorkauppakamarit

Vaalikokous 2016AULANKO // HÄMEENLINNA // 14.–16.10.

HÄMEENLINNA | AKAA | FORSSA | RIIHIMÄKI-HYVINKÄÄ | VALKEAKOSKI

Loistava tulevaisuus

INSPIROIVIA PUHUJIA

...ja lisää tulossa. Pysy kuulolla!

☛ loistavatulevaisuus.com

Esko Valtaojaavaruustähtitieteen professori

Pekka Möttötoimitusjohtaja, OnniBus

Risto Kuulasmaaohjelmapäällikkö, Yle-tv & Areena

mm. Duudsonit, Madventures, ...

EB-rekkari

65€EB hinta voimassa

ennen 30.4.2016

KOKOUSKALENTERI23.4.2016

JUST DO IT!www.vuosikokous.fi

Kansallinen vuosikokous, @Salo, Gaala

20.-22.5.2016 Twinning, Belgia faceBook.com/groups/275098316013359/

2-4.9.2016 amazing case alue c vaalikokous @riihivuori ..........................amazingcase.org/

15-18.6.2016

eurooppakokous, ec Tampere

www.ec2016.fi

26.4. some-kouluTus

27.4. huhTikuun kkTapahTuma

9.5. liekeissä!

23.5. siTomon kouluTus

29.7. TelTTarieha

8.9. Business-TreffiT

9.9. pressan syysjuhla

13.8. Team ciTy challange

15.9. siTomon kouluTus

22.9. syyskuun kkTapahTuma

23.9. supersize

6.10. vaalikokous

12.10. siTomon kouluTus

12.11. vuosijuhlaT & poispoTkijaiseT

17.12. 2016 Big Bang

14-16.10.2016 loisTava Tulevaisuus kansallinen vaalikokous, hämeenlinna www.loisTavaTulevaisuus.com

30.10.-4.11.2016 maailmankokous

wc QueBec, kanada

TAPAHTUMAKALENTERI

www.jcitammerkoski.fi/tapahtumat VP INT Marko Hämäläinen, int@jcitammerkoski.fi VP LOM Juho Koskenranta, lom@jcitammerkoski.fi VP IND Eva-Leena Varpe, ind@jcitammerkoski.fi

Unohda joka kodista löytyvät markettitaulut ja hanki kotiisi pirkan-maalaista taidetta!

Etsittäessä inspiraatiota oman kodin sisustamiseen, etsintä har-vemmin alkaa taidegallerioista. Ehkä monien mielikuvat taidegal-lerioista ja taiteesta ylipäänsä saattavat usein liittyä luksukseen tai kiteytyä ”turha edes haaveilla”-tyyppisiksi ajatuksiksi. Kieltämättä minulla oli samankaltaisia ajatuksia, kun astelin punatiilisen Mäl-tinrannan Taidekeskuksen ovista sisään mennessäni tutustumaan Taidelainaamon toimintaan.

Taidekeskus on monipuolinen talo, joka kätkee sisälleen Tampe-reen Taiteilijaseuran tilat, taidegallerian, taiteilijoiden työtiloja sekä Taidelainaamon. Itse Taidelainaamossa oli välitön tunnelma ja asiakkaina oli yllättäen niin lapsiperheitä kuin nuorisoakin. Hymyn toi huulilleni myös se, että työntekijät ovat yhä innoissaan vuonna 2000 perustetusta Taidelainaamosta, ja tekevät jatkuvasti töitä sen tunnettuuden lisäämiseksi.

Sain viettää juttutuokion näyttelykoordinaattori Anne Paldaniuk-sen kanssa ja hän kertoi minulle, että he pyrkivät kaiken aikaa ma-daltamaan ihmisten ennakkoluuloja ja kuvitelmia taidekeskuksen toiminnasta positiivisempaan suuntaan. Taidekeskus haluaa olla kaikille avoin, matalan kynnyksen paikka, jossa jokainen voi tutus-tua taiteeseen hyvin mielin.

Taidelainaamossa on yli 600 teosta

Taidelainaamossa on maalauksia, grafiikkaa, piirroksia, valoku-vataidetta ja veistoksia sadoilta Taiteilijaseuran pirkanmaalaisilta taiteilijoilta ja mahdollisuutena on vuokrata tai ostaa taidetta. Jos lainatun teoksen haluaa kokeilun jälkeen lunastaa, maksetut vuok-rat hyvitetään hinnassa. Kuulemma yli 95 % lainaajista lunastaa teoksen omakseen jossain vaiheessa. Idea tuntuu siis toimivan. Laaja teosvalikoima on nähtävissä nettisivuilla hintalapun kera, joten tarjontaan tutustuminen on helppoa. Valinnan vaikeus voi tosin olla edessä, sillä taidetta löytyy jokaiseen makuun. Osaavaa

henkilökuntaa voi onneksi aina pyytää valintaan avuksi.

”Pyrimme jatkuvasti keksimään uusia markkinointi-ideoita, lisää-mään tunnettuutta ja löytämään yhteistyökumppanuuksia, joiden kautta Taidelainaamon teokset pääsisivät laajemmin näkyville ja löytäisivät hyviä koteja. Olemme olleet mukana Tampereen asun-tomessuilla, pitäneet Pop-Up-liikkeitä sekä käyneet eri paikoissa esittelemässä lainaamoa. Uusia yritysyhteistyön tapoja etsitään jatkuvasti”, Paldanius kertoo.

Jos taidetta pidetään luksustavarana, niin Taidelainaamosta saa lainattua teoksia jopa 10€ kuukausihintaan, ja ostettua omaksi keskimäärin 200–500€:lla. Tämä kuulostaa hyvinkin kohtuulliselta. Suurimmat asiakasryhmät Paldaniuksen mukaan on tällä hetkellä yksityiset henkilöt, jotka voidaan karkeasti jaotella sisustajiin, lah-jojen ostajiin, hääpareihin ja opiskelijoihin sekä yritykset ja yhtei-söt.

Yhtenä hienona asiakaslähtöisyyden helmenä Taidelainaamossa on se, että sieltä voi tilata täysin oman maun mukaista tai vaikka juuri oman sohvan väriin sopivaa taidetta. Tämä kuulostaa jo aika täydelliseltä tilaisuudelta hankkia paikallista taidetta kotiin koh-tuuhintaan.

Juttutuokio Paldaniuksen kanssa sai minut karistamaan omat en-nakkoluuloni ja jäin vielä tutkimaan näyttelytilan veistoksia ja ins-tallaatioita. Illalla kotona selailin Taidelainaamon nettisivuja ja ilok-seni löysin sieltä monia omaan kotiini sopivia teoksia. Luulenkin, että tutkin tarjontaa vielä tarkemmin ja palaan paikkaan takaisin.

Taidelainaamo on avoinna joka päivä ma–to klo 12–18 ja pe–su klo 12–16.

Taidelainaamossa on tulossa 7.-31.5.2016 Kevät-myyntinäyttely, jossa on esillä uusia taideteoksia. www.tampereen-taiteilijaseura.fi

Teksti: Janita Saarinen | Kuva: Anne Paldanius

YRITYSESITTELY

23

SATU KANGASHei! Olen 34- vuotias

ekonomi ja työskente-len osakkaana PJ Maa Partners Oy:ssä, joka on tamperelainen yrityskaup-poihin, erilaisiin yritys-järjestelyihin ja yrityske-hittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys.

Asun Ylöjärvellä. Perhee-seeni kuuluu aviomies Ville sekä lapset Aurora (6 v.) ja Akseli (2 v.). Va-paa-ajallani harrastan voi-mannostoa, lentopalloa ja moottorikelkkailua sekä teen väitöskirjaa pienten ja keskisuurten yritysten kas-vuun ja kehittymiseen liit-tyen. Lisäksi olen mukana muutaman yhtiön hallitus-työskentelyssä.

Luoteeltani olen iloinen ja reipas. Vahvuuksiani ovat hyvät viestintä- ja yhteis-työtaidot, tehokkuus ja täsmällisyys sekä perik-siantamattomuus. Etsin nyt uusia, mielenkiintoisia haasteita ja kontakteja, koska haluan kehittyä ja laajentaa osaamistani sekä verkostoani. On hienoa päästä mukaan Tammer-kosken huippuporukkaan ja odotan innolla mitä tu-leman pitää!

VILLE REUNATerve kaikille! Olen 32-vuo-tias, Tampereen Linnain-maalla tyttöystävän ja pienen eläintarhan kanssa asuva diplomi-insinöö-ri. Toimin kehityspäälli-kön tehtävissä Ata Gears Oy:ssä. Olen kotoisin Raumalta, mutta pahin rauman giäl on tainnut jo päästä karisemaan sillä Tampere on toiminut ko-tipaikkanani jo vuodesta 2004.

Teen mielelläni paljon töitä oikeiden asioiden eteen, mutta sekin on paljon hauskempaa vähän kieli poskella ja hyvässä seuras-sa. Siksi odotankin mielen-kiinnolla teidän kaikkien tapaamistanne sekä yh-teisiä projekteja. Tavataan myös lounaan tai oluen merkeissä.

TIMO PUHAKKA

Olen 32-vuotias pohjois-karjalaiset juuret omaava tamperelainen konetek-niikan diplomi-insinööri, joksi valmistuin TTY:ltä kesällä 2015. Työskentelen insinööritoimisto Elomati-cissa turvallisuustekniikan asiantuntijana ja mekaniik-kasuunnittelijana. Olen toimistomme luottamus-mies ja sitä kautta ajautu-nut mukaan myös YTN:n Suunnittelualan tausta-ryhmätoimintaan. Lisäksi olen toimistomme tomera yritysyhdistysaktiivi ja pirteä huvitoimikuntalai-nen.

Vapaa-ajallani vaikutan taloyhtiön asukastoimi-kunnassa sekä Puhakan sukuseuran hallituksessa. Kesäisin minut voi bon-gata frisbeegolfradoilta ja talvisin työporukan salibandyvuoroilta maali-vahtina. Luonteeltani olen huumorintajuinen, toime-lias ja äärimmäisen sosiaa-linen.

TOMMI RATAMAAOlen vielä tovin 27-vuoti-as TTY:ltä tietotekniikasta 2014 keväällä valmistunut diplomi-insinööri. Työkse-ni ratkaisen asiakkaiden ongelmia suunnittelemal-la ja toteuttamalla tieto-järjestelmiä ohjelmistoark-kitehtina Dicode Oy:ssä, jossa olen ollut mukana 2009 keväästä lähtien, sit-temmin myös osakkaana ja hallituksen jäsenenä.

Harrastuksiini kuuluvat ke-säisin muun muassa pyö-räily ja lenkkeily, talvisin retkiluistelu ja avantouinti. Pidän matkailusta, satun-naisesti myös vaeltamises-ta, valokuvauksesta ja su-keltamisesta. Perhettä en ole vielä ehtinyt perustaa. Ihmisenä olen avoin ja hel-posti lähestyttävä. Innos-tun uusista asioista, mutta olen myös pitkäjänteinen ja uuttera tavoitteideni suhteen. Haluan kehittyä ja olen innokas oppimaan uutta.

JUSSI PUSA

Letkeän jämäkkä, kunnian-himoinen tekijämies, joka valitsi polukseen yrittämi-sen. Näillä sanoilla muut ovat minua luonnehtineet. Täytän toukokuussa 26-vuotta.

Olen syntynyt yrittäjä-perheeseen ja olen kou-lutukseltani yrittäjyyden tradenomi. Lisäksi olen toiminut yli kolme vuotta yrittäjänä yrityksessä Projektitoimisto Polte yh-dessä yhtiökumppanini kanssa. Pidän itseäni myy-jänä, mutta yrityksem-me palveluvalikoimaan kuuluu myynnin lisäksi markkinointi, tapahtu-majärjestäminen sekä vi-deotuotanto.

Haluan kokoajan kehittää itseäni sekä kokeilla jotain uutta. Lisäksi olen inno-kas tutustumaan uusiin ihmisiin. En pelkää työtä enkä epäonnistumisia, sillä tiedän, että ne ovat ainoa tie menestykseen.

MARIA RUOKONEN

Olen 34-vuotias paljasjal-kainen tamperelainen elä-mänoppija Sorsapuiston laidalta. Viimeisimmältä koulutukseltani olen yrit-täjyyden tradenomi, ja nyt kaksi vuotta olen toiminut yrittäjänä ja tiimivalmen-tajana Less Miserables osk:ssa. Työssäni sytyttää se, että saa toiset oival-tamaan, innostumaan ja onnistumaan yhdessä. Kokemusta minulta löytyy myös pukuompelijan ja ti-lasomistusartesaanin am-mateista.

Melkein puolet elämästäni olen harrastanut flamen-coa, ja Tampereen flamen-coviikko -festivaalin tuo-tannossa toimin viidettä vuotta. Musiikki, tanssi ja muukin kulttuurielämä kiinnostaa laajalla skaalalla matkustelua unohtamatta. Joogassa ja kehonhuollos-sa tasaan vauhtia ja aikaa-ni vietän myös poikaystä-väni, kissani sekä muiden tärkeiden kanssa.

MIA DANIELSSON

Olen 34-vuotias itsenäi-nen yrittäjä (Design Mia Danielsson) ja teen sisus-tussuunnittelua yksityisille henkilöille ja yrityksille. Yritystoimintaani kuuluu myös design-valaisimien ja Perfect Home-sisustus-tuotteiden myynti. Lisäksi toimin myös perheyrityk-sessämme Genius Oy:ssä kiinteistöalalla ja sijoitta-misen parissa.

Koulutukseltani olen sisus-tussuunnittelija ja traden-omi (markkinointi). Olen suorittanut myös talous-päällikön tutkinnon Mark-kinointi-instituutissa.

Siviilissä olen vaimo, kahden alle 4-vuotiaan lapsen äiti ja yhden koiran emäntä. Sielu lepää suk-sien päällä, järven rannalla ja reissuissa maailmalla. Harrastan myös valoku-vausta aina kun siihen lii-kenee aikaa. Luonteeltani olen kohtuullisen puhelias, positiivinen ja aktiivinen.K

OE

JÄSE

NE

SIT

TEL

YT

SUVI KUOPPALA

Tässä esittäytyy 31-vuotias energinen tamperelainen. Opiskelin kauppatieteitä Lappeenrannassa ja sit-temmin toimin yrittäjänä myynnin- ja markkinoin-nin alalla. Tällä hetkellä työskentelen yksityisellä sote-sektorilla yhteyspääl-likkönä Attendo Oy:ssä. Työssäni pääsen tekemään niin myyntiä, rekrytointia kuin edustustehtäviäkin.

Vapaa-ajallani tykkään liikkua paljon ja entisenä jumppaohjaajana ryhmä-liikuntatunnit ovat edel-leen suosikkejani. Lisäksi käyn mm. lenkillä ja salilla ja avantoonkin tulee silloin tällöin hypättyä. Tärkeää minulle on myös viettää aikaa ystävien ja läheisten kanssa ja välillä pakata matkalaukku ja kokea uusia elämyksiä.

Mahtavaa olla mukana toi-minnassa ja innolla odotan että pääsen tutustumaan teihin kaikkiin!

NOORA TOIVOMatkani lähti Toijalasta 26 vuotta sitten ja siipien luvattuun maahan, Man-seen, se toi. Kotona jaloissa pyörii puolison lisäksi kissa. Yleisurheilukentillä on kipi-tetty 14 vuotta ja kaulaan on päätynyt 45 SM-mi-talia. Radalla en kuiten-kaan kaikkea aikaani ole viettänyt, vaan on sitä koulujakin käyty. Tästä to-disteena tradenomin tut-kinto Tamkin yrittäjyyden yksiköstä Proakatemialta. Vapaus, kunnianhimo ja innostus veivät yrittäjän polulle, missä valotan so-siaalisen median ja mark-kinoinnin saloja asiakkaille. Vetäytyvä ja mielipiteiden esittämistä karttava luon-teeni tuo toistakymmen-tätuhatta ihmistä kuu-kausittain blogiini. Nautin vaikuttamisesta, itseni kehittämisestä, kirjoittami-sesta, verkostoitumisesta sekä hyvästä ja huonosta huumorista.

24 25

Miksi se silti pelottaa? Myynti näyttäytyy monille pakollisena pahana ja pelottavana taiteenlajina, joka on parasta jättää niille mystisille myyjille. Todellisuudessa myynti on kuitenkin aika yksinkertaista. Se tapahtuu käyttäytymiseltään ennalta arvattavien ihmisten välillä, eikä tämän prosessin ohjailu ole todellakaan mitään ydinfysiikkaa.

Omassa työssäni buukkaan aikoja niin puhelimitse, kasvo-tusten kuin sähköpostillakin ja autan vanhemman myyjän roolissa ajoittain myös uusia työntekijöitä näiden taitojen jalostamisessa. Asiakkaani vaihtelevat pk-yritysten toimitus-johtajista ihan tavallisiin kuluttajaperhe Virtasiin. Jokaisen tarve on hieman eri, mutta myynti itsessään on yllättävän-kin samankaltaista. Sovituilla asiakastapaamisilla räätälöin yritykselle, tai kodille sopivan turvallisuusratkaisun ja saatan kaupan avaimet käteen -periaatteella alusta loppuun asti.

Buukkauksella tarkoitetaan yleensä myynnin aloittavaa kyl-mäsoittoa, jonka tarkoituksena on saada asiakas sopimaan jatkotoimenpiteistä, jotka johtavat lopulta ostoon. Yleensä kyse on tapaamisesta. Ennen kuin teet mitään muuta, tee itsellesi selväksi minkälaiselle ihmisellä olet soittamassa ja mikä on soittosi tavoite. Pidä tämä punainen lanka mielessäsi kun lähdet lähestymään asiakasta.

Myyjä soittaa aina huonoon aikaan, eikö niin? Väärin. Ei ole olemassa hyviä tai huonoja aikoja, vain aikoja joihin me as-sosioimme eri tunnetiloja. On siis ensiarvoisen tärkeää, että lähdet heti alusta asti rakentamaan keskustelua positiiviseen suuntaan. Soitinko hyvään aikaan? Yleensä kyllä. Soitinko huonoon aikaan? Yleensä kyllä. Ero näiden kahden kysymyk-sen välillä on merkittävä.

Hyvään aikaan soittajat ovat hyvällä asialla ja siksi he ansait-sevat yleensä huomiosi. Ilman asiakkaan huomioita — si-nulla ei ole mitään. Yleisesti ottaen ihmiset kyllä suostuvat tapaamaan sinua, jos esität asiasi oikeassa valossa. Anna siis hyvän jutun paistaa läpi heti puhelun alusta asti. Pyri kui-tenkin olemaan rehellinen ja kunnioita aina asiakkaan aikaa. Älä siis tarinoi turhaan, ellet todella saavuta sillä mitään. Voit halutessasi yrittää heti puhelun alussa päästä asiakkaan kanssa samoille aaltopituuksille. Kun sopeutat oman viestin-täsi toisen vastaavaan, eli puhut suunnilleen samaan tahtiin, samalla nopeudella, samanlaisella intonaatiolla ja saman-tyylisillä sanoilla, huomaat pian, että viestisi menee aivan eri tavalla läpi. Ikään kuin ymmärtäisitte ja luottaisitte toisiinne paremmin. Tätä NLP (neuro-linguistic programming) mallis-ta tuttua ja hyvin yksinkertaista peesausta voit hyödyntää ihan kaikessa kanssakäymisessä ja se toimii käytännössä

Buukkaus – me kaikki pystytään siihen

EVELIINA SILVERToimintaan hyppää mukaan innoissaan 31-vuotias tamperelais-tunut Keski-Pohjanmaan kasvatti. Tampereella olen asunut nyt 13 vuotta, mutta tästä huolimat-ta puhun edelleen Kan-nuksen murteella. Asun Itä-Tampereella mieheni Timon ja 4-vuotiaan poi-kamme Topiaksen kanssa.

Koulutukseltani olen tradenomi, valmistuin Pirkanmaan ammattikor-keakoulusta v. 2008. Olen töissä OP Tampereessa sijoitusneuvojana Varalli-suudenhoito-yksikössäm-me, jossa vastaan oman asiakassalkkuni hoidosta pankki- ja varallisuuden-hoidon tuotteiden osalta. Viihdyn pankissa nyt kah-deksatta vuotta. Odotan tulevia projekteja ja tapah-tumia malttamattomana, kiva päästä tutustumaan uusiin ja vanhoihin kama-rilaisiin!

JOONA LINNAOlen 29 –vuotias yrittä-jä. Muutin Tampereelle 10 vuotta sitten opiske-lemaan TTY:lle. Opiske-lut TTY:llä jäivät 4 vuotta aloituksen jälkeen ajan-puutteen vuoksi ja toden-näköisesti itsestä tulee ”iki-teekkari”.

Olen ollut yrittäjänä 8 vuoden ajan ja omistan yhtiökumppanini kanssa Suomen LVIS-Suunnittelu Oy:n ja Jätevesiliike Vestelli Oy:n. Päivätyökseni olen toimitusjohtajana Vestellil-lä, jossa valmistamme ve-denpuhdistusjärjestelmiä. Toinen yrityksemme pal-velee pientalorakentajia ja osallistun sen toimintaan hallitustyön kautta.

Perheeseeni kuuluu vai-moni Susanna ja 8kk ikäi-nen Venla–tyttö. Asumme Tampereella Lielahdessa.

Luonteeltani olen ulos-päinsuuntautunut, posi-tiivinen ja iloinen. Käyn kuntosalilla ja tykkään muutenkin urheilla moni-puolisesti.

MARJA-LEENA MIKKOLA

Olen 28-vuotias tampe-relaistunut maalaistalon tyttö. Kotoisin olen Pälkä-neeltä, josta Tampereen, Pietarin ja Turun kautta olen jälleen palannut juu-rilleni Pirkanmaalle. Työs-kentelen tällä hetkellä Lemminkäinen Infra Oy:n lakimiehenä, mutta tarvit-taessa hyppään lennossa myös insinöörin saappai-siin. Koulutukseltani olen oikeustieteen maisteri ja rakennustekniikan DI.

Asustelen avomieheni kanssa Tampereen teek-karikeskittymässä Her-vannassa. Harrastuksiini kuuluu pianonsoitto ja liikkuminen muodossa ja toisessa. Syysviikonloput kulutan pääasiassa hirvi-jahdissa tai muutoin hirvi-koiraa kouluttaen. Tämän lisäksi rakastan matkuste-lua, hyvää ruokaa ja erilai-sia kulttuuririentoja. Tör-mäillään!

HENNA PIRTTIAHO

Olen 29-vuotias, vuonna 2013 tamperelaistunut pohjoispohjalainen pro-sessitekniikan DI. Opintoni suoritin Oulun yliopistossa, ja valmistumiseni jälkeen työskentelin muutaman vuoden tutkijametallurgin tehtävissä Outotec Oy:ssa Porissa. Tällä hetkellä määritän työkseni laittei-den käyttökustannuksia ja elinkaarimalleja Sand-vik Mining and Construc-tion:illa.

Vapaa-aikaani vietän lii-kunnan (sali, jumpat, lenk-keily) ja ystävien parissa. Myös erilaiset kulttuuri-tapahtumat aina teatteri-esityksistä keikkojen sekä taidenäyttelyiden kautta stand-uppiin kiinnostavat. Lisäksi matkustelu on lä-hellä sydäntäni.

Odotan innolla mahdolli-suutta päästä tutustumaan Tammerkosken Nuorkaup-pakamarin porukkaan! :-)

KO

EJÄ

SEN

ESI

TT

ELY

T

26 27

kaikille. Voit testata tämän vaikka puolisosi kanssa kun seu-raavan kerran tuntuu, ettei se oikein tottele ja huomaat miet-tiväsi tuotteen vaihto-oikeutta. Huutokisaan peesaus ei ole se paras toimintamalli, mutta normaaliin keskusteluun se on lähes maaginen työkalu. Olen iso fani.

On suositeltavaa pyrkiä välttämään kysymyksiä, joihin on helppo vastata ei. Ei vastaukset tappavat buukkauksen flown helposti ja saattavat ajaa keskustelun umpikujaan. Suosi avoimia kysymyksiä, jotka haastavat asiakkaan keskusteluun kanssasi ilman ei vaihtoehtoa. Oletko kiinnostunut tällaisesta asiasta? Yleensä asiakkaalle helpoin vastaus vastaavaan ky-symykseen on kieltävä, riippumatta siitä mitä hän oikeasti ajattelee. Melkein kaikki kysymykset voidaan kääntää avoi-miksi tavalla tai toisella. Mieti näitä avoimia ja keskustelua ohjaavia kysymyksiä muutama etukäteen valmiiksi. Edellisen kysymyksen avoin malli voisi olla esimerkiksi, ”millä tavalla olette olleet aikaisemmin mukana vastaavissa tilanteissa”. Yleensä vastaus on tarina, josta opit miten asiakas toimii ja mistä hän on kiinnostunut. Osoita kiinnostusta tarinaa koh-taan ja tartu rohkeasti kaikkiin vihjeisiin, mitä asiakas sinulle antaa. Ne toimivat moninkertaisesti paremmin jatkossa kuin mitkään omat kikkasi, koska kaikissa meissä asuu pienen pieni narsisti, joka tykkää kun niistä juuri meidän jutuista ty-kätään. Monesti sanotaan, että hyvä myyjä tietää mistä na-ruista vetää. Tämä on osittain totta, mutta on hyvä huomata, ettei tämäkään ole lopulta mikään maaginen myyjän kyky. Sen takana on lähinnä kuuntelua ja havainnointia, johon me kaikki voimme oppia.

On syytä muistaa, ettei buukkauksen tavoite ole saada asia-kasta ostamaan mitään muuta kuin hetki aikaa kanssasi. Tämä tarkoittaa, ettei sinun tarvitse saada ehdotonta vastausta mi-hinkään. Rakenna siis keskustelua positiivisen kautta vaikka saisitkin negatiivisia vihjeitä. Asiakkaan ei-vastaus ei välttä-mättä tarkoita mitään. Se on monesti vain luontainen reaktio kun asiakas ajetaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, se on myös helposti käännettävissä positiiviseksi. Buukkauk-sessa ei ole oikeastaan olennaista onko asiakas oikeassa, tai onko hänen tarinointinsa edes millään tasolla järkevää. Tässä vaiheessa jokainen vastaus on tikkarin arvoinen juttu, josta voi palkita kuin koiraa konsanaan. Pidä kuitenkin lopullinen tavoite, eli myynti mielessä ja vältä keskusteluja, jotka johta-vat selkeästi asioiden edelle ja tilanteisiin, joita on mahdol-lisesti vaikea käsitellä puhelimessa. Tarvittaessa voit ohittaa ne helposti sanomalla ”hyvä kysymys, palaamme siihen ta-paamisella”. Näin asiakas jää odottamaan vastausta mieltä askarruttavaan kysymykseensä ja ainoa tapa jolla hän sen saa, on ajan varaaminen. Huomioit asiakkaan kysymyksen positiivisesti, mutta et oikeasti joutunut vastaamaan siihen mitään. Psykologisesti vastaus on kuitenkin täysin riittävä ja olet vapaa jatkamaan kohti määränpäätäsi. Paina kuitenkin kysymykset mieleesi ja huolehdi, että niihin vastataan tapaa-misella. Pidä se minkä lupaat.

Ajan sopiminen kannattaa tehdä asiakkaalle aina mahdol-lisimman helpoksi. Jos tiedät, että asiakas on todella kii-

reinen, voit kysyä häneltä kaksi seuraavaa sopivaa hetkeä asian käsittelyyn. Kaksi siksi, että se yksi ei välttämättä käy sinulle ja saatat ajaa itsesi siten hieman tukalaan tilantee-seen. Jos taas tiedät, että asiakkaalla on yleensä hyvin aikaa, esitä kaksi seuraavaa vapaata aikaa omasta kalenteristasi ja kysy ”kumpi aika on parempi”. Tähän yllättävän moni vastaa jommankumman ajan. Joskus saat myös vastauksen, jossa kumpikaan aika ei sovi asiakkaalle. Tarjoa asiakkaalle uudes-taan kaksi seuraavaa vapaata aikaa. Tätä voi jatkaa lähes lo-puttomiin kunnes sopiva aika löytyy, joten älä lannistu, jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää. Jos asiakas ei tyrmännyt sinua heti alkuunsa, niin painitte jo yhteisen ongelman paris-sa, johon kumpikin haluaa löytää ratkaisun. Pitkällisen työn jälkeen sovittu aika myös pitää varmemmin, koska sen eteen on yhdessä tehty töitä. Sovittu aika on iloinen asia, jonka voit aivan hyvin ilmaista myös asiakkaalle. Jätät tilanteesta hyvän fiiliksen ja vahvistat jo sovitun buukkauksen toteutumista. Harva pahastuu, jos toinen ilahtuu.

Ylemmät toimihenkilöt, varsinkin toimitusjohtajat, yrittävät yleensä saada sinut laittamaan asiasta sähköpostia. Vältä tätä helpolta tuntuvaa ratkaisua. Jos soitit oikeasti huonoon aikaan, soita mieluummin uudestaan. Voit aina kysyä mikä on seuraava sopiva aika tavoitella. Jos joudut kaikesta huoli-matta turvautumaan sähköpostiin, sovi aina samalla milloin voit soittaa ja kysyä päätöksen. Voit myös lähettää esimerkik-si tekstiviestin, jossa kerrot lähettäneesi juuri nyt sen luvatun sähköpostin. Voit samalla kertoa milloin soitat uudestaan. Vastaus on yleensä ok, tai parhaassa tapauksessa aika jolloin saat henkilön varmasti kiinni. Jostain kumman syystä ihmiset lukevat ja vastaavat tekstiviesteihin, mutta eivät välttämättä sähköposteihin. Tekstiviestin saaminen on nykyään jo vähän harvinaisempaa ja veikkaan, että se toimii juuri siksi. Monet mieltävät tekstiviestin myös hieman henkilökohtaisempana tapana lähestyä. Niitä käytettiin silloin vanhoina hyvinä ai-koina kun ihmiset vastasivat vielä toisilleen. Tekstiviesti on silti vain yksi keino ja buukata voi vaikka faksilla. Tärkeintä onkin aina, että viesti menee läpi, kanava on toissijainen. Eri ihmisille toimii hieman eri kanavat ja mielestäni kaikki kana-vat ovat ok, jos asiakas niitä itse käyttää, eli hän on niiden kautta tavoitettavissa. Tässä peräänkuuluttaisin ihan tavallis-ta siviilirohkeutta. Verkot vesille, jos mielit kalaa.

Buukkaus on perusluonteeltaan aika yksinkertaista, eikä siitä kannata tehdä siksi liian vaikeaa. Myynnin ja buukkauk-sen saloihin voi halutessaan upota lähes loputtamattoman syvällä, mutta usein yksinkertainen tapa on se toimivin. Suurin myynnin este on yleensä myyjän omat ennakkoluulot omasta kyvystään tehdä myyntiä. Paras aika ehdottaa asiak-kaalle tapaamista on heti kun sinusta tuntuu, että voit saada kyllä-vastauksen. Näillä ohjeilla yllätyt usein positiivisesti. Luota intuitioon ja itseesi. Olet luodinkestävä, olet titaania. Sinulla ei ole mitään hävittävää. Anna palaa.

Teksti: Jooel Salo | Kuva: Shutterstock

Carelina on sosiaali- ja terveysalan yritys, joka tarjoaa palveluita moniin elämänvaiheisiin: tukea ja neuvontaa odottaville perheille ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen, apua kiireiseen lapsiper-hearkeen sekä kotihoitoa ja kotisairaanhoitoa senioreille. Yritys toimii Pirkanmaan alueella. Carelinan perustaja ja toimitusjohtaja on oman kamarimme Sini Havukainen.

Sini, olet kätilö ja sairaanhoitaja. Mikä sai sinut lähtemään yrittäjäksi?Synnytyssalista tieni vei mieheni työkomennuksen vuoksi kah-deksi vuodeksi Kalifornian Piilaaksoon. Piilaakson innovatiivinen ilmapiiri teki minuun vaikutuksen ja sain varmuutta kokeilla myös omia siipiäni yrittäjänä. Suomeen paluumme jälkeen keväällä 2014 alkoi haave oman yrityksen perustamisesta kasvaa. Kesä kului ar-vioimalla erilaisia liikeideoita ja keräämällä tietoa. Syksyllä pääsin lukemaan yrittäjän ammattitutkintoa Tampereen aikuiskoulutus-keskukseen, josta valmistuin joulukuussa 2014. Tammikuussa 2015 oli lopulta aika toteuttaa unelmani omasta sote-alan yrityksestä.

Miten kamarimme jäsenet voisivat hyödyntää yrityksesi pal-velukonsepteja?Carelina tarjoaa palveluita odottaville ja tuoreille vanhemmille, lapsiperheille sekä senioreille – joten tarjontaa löytyy joko itselle tai vaikkapa isovanhemmille. Vauvanhoitoon perehdyttävät yk-sityiset perhevalmennukset sekä imetysohjaus ja unikoulu ovat olleet suosittuja ja kovasti kehuttuja. Myös lastenhoitopalvelumme sopisi hyvin kamarilaisille, jotka haluavat päästä harrastamaan tai viettämään vanhempien kesken laatuaikaa. Seniorien kotihoito- ja kotisairaanhoitopalveluitamme voin suositella kaikille, jotka ha-luavat tarjota ikääntyville omaisilleen huolenpitoa ja seuraa jossa laadusta ja iloisesta mielestä ei tingitä!

Millainen vuosi 2015 on ollut tuoreen yrittäjän näkökulmasta?Vuosi oli aivan äärettömän hektinen ja opettavainen! Carelinan tarjoama kotipalvelu jakaantuu sekä sosiaali- että terveyspuolelle, ja molempien käynnistäminen vaati alkuvuodesta erilaiset paperi-sodat. Yritykselle piti kirjoittaa mm. lääkehoitosuunnitelma, hygie-niasuunnitelma, perehdyttämisopas ja omavalvontasuunnitelma. Loppuvuodesta alkoikin sitten asiakastilauksia tulla kiihtyvällä tah-dilla sitä mukaa kun sana alkoi levitä.

Carelinan lisäksi minulla on toinenkin yritys, Applicado Oy, joka viimeistelee parhaillaan Layette-nimistä mullistavaa äitiysappli-kaatiota. Layette tuo Suomen neuvoloissa käytettävän, maailman parhaan äitiystietotaidon suoraan puhelimeen täysin ilmaiseksi. Sovellus antaa päivittäistä tietoa raskauden etenemisestä ja vas-tasyntyneen kasvamisesta kolmeen ikävuoteen saakka. Näiden kahden yrityksen toimitusjohtajuus on kyllä sopivassa määrin täyt-tänyt elämäni perheen, ystävien ja kamaripuuhien ohella.

Millainen porukka on Carelinan takana vai hoidatko kaiken yksin?Carelinan hallituksessa on lisäkseni kolme jäsentä, joten pohjalla on tukiverkko, jolta voi kysyä mielipiteitä eri asioiden suhteen. Ca-relina työllistää välillisesti parisenkymmentä henkilöä Valtti Henki-löstöratkaisujen kautta. Olemme yhdessä haalineet upean tiimin tekemään hoitotyötä ja haastattelemme lähes päivittäin uusia kandidaatteja. Seula on kuitenkin tiukka, sillä kelpuutamme vain parhaat!

Onko jotain tarinoita asiakkuuksista, joita haluaisit tuoda esiin?Carelina on saanut lyhyen olemassaolon-sa aikana uskomattoman määrän positii-vista palautetta. Jokainen yritys tietysti pyrkii saamaan tyytyväisiä asiakkaita, mutta olemme onnistuneet siinä lie-västi sanottuna yli odotusten. Tam-pereen kaupungin yhteyshenkilö-kin totesi jossain vaiheessa, että häneltä ihan loppuu ylistyssanat kesken! Unikouluperheet toi-sensa jälkeen ovat kertoneet miten pitämäni unikoulu on pelastanut heidän elä-mänsä - sain itse jopa lempinimen ”vauva-kuiskaaja”.

Olet persoonana huumaavan posi-tiivinen. Mistä in-nokkuus ja iloisuus kumpuavat?Omalla kohdalla varmasti ilo tulee kiitollisuudesta koko elämää kohtaan ja pienistä asioista naut-timisesta. Myös pian 20 vuoden täydellisen siirappinen rak-kaussuhde ja upeat lapsemme tuovat iloa elämään. Elämä-niloani kuvastaa nyt jo legen-daarinen tapaus yli kymmenen vuoden takaa: siskoni soitti ja kysyi mitä kuuluu, vastasin: ”Ihan superhuippua ja pelkkää täydellistä!” Olen sittemmin tehnyt tästä hästägin.

Millaisia neuvoja voisit antaa yrittäjyydestä haaveileville?Yrittäjän taival ei ole varmasti-kaan se helpoin kulkea. Se vaatii aivan älyttömästi uskoa, voimaa, kärsivällisyyttä, stressinsietoky-kyä ja rohkeutta. Jos on yhtään laiska perusluonteeltaan, niin en suosittele yrittäjäksi ryhtymistä. Mutta jos on intoa ja energisyyttä, hyvä yritysidea ja määrätietoisuutta, yrit-täjyys voi olla yksi elämän parhaista päätök-sistä.

Teksti: Hanna Kurikko | Kuva: Juho Aronen

Buukkaus – me kaikki pystytään siihen

YRITYSESITTELY

28 29

Twinning tulee taas!

Twinning on nuorkauppakamareiden kansainvälis-tä toimintaa parhaimmillaan. Kolme kamarimme kv-konkaria kertovat, mikä heidät on innostanut tähän toimintaan mukaan.

1. Olen Jarno Hovi, Tammerkosken Saksan lähettiläs! Aloitin kama-rin kv-uran osallistumalla Twinningiin Tampereella 2006. Ensim-mäinen reissu oli maailmankokoukseen Delhiin 2008. Matkai-lin työni puolesta sen verran runsaasti, että moni kv-matka jäi väliin. Mutta onhan sitä tullut käytyä EC:ssä muutaman kerran ja palkintotuomarinakin Monacon kokouksessa.

2. Olen pitkään ollut kiinnostunut kansainvälisyydestä ja kama-ripiireissä hämmästyttävintä on se, miten helppoa on löytää yhteinen sävel aivan tuntemattomien ja erilaisista kulttuureista tulevien kanssa.

3. Twinning on kv-toiminnan ydin, koska sen avulla luodaan kes-täviä kv-suhteita. Se tarjoaa myös oivan mahdollisuuden ben-chmarkata kamarin toimintaa ulkomaisten kamarien kanssa.

4. Ihmiset, heittäytyminen, bileet.

5. Ei ole ollut. Syy on kyllä enemmän omassa ammatissa kuin Twin-ningissä. Uskon vahvasti, että esim. maailmalle tähtäävän pienen yrityksen edustajalle Tammerkosken multi-twinning kumppa-neista voisi löytyä myös liikekumppaneita.

6. Vaikka joka reissu on ollut ikimuistoinen, paras muisto on 2012 Tampereella järjestetystä talvi-twinningistä! Oli mahtavaa tarjo-ta vieraille niin eksoottiset puitteet keskellä parasta talvea (uutta lunta, yli 20 astetta pakkasta ja kirkas talvipäivä).

7. Suosittelen ihan kaikille. Twinningiä ei voi ymmärtää ennen kuin sen kokee!

1. Olen Pekka Nurmi, juuri poispotkittu ex-Twinning Officer. Kerke-sin käymään kaikki Saksan, Hollannin ja Suomen twinningit kah-desti sekä yhden Ranskan twinningin. Tammerkosken Twinning Officerina toimin useita vuosia.

2. Jossakin kohtaa työuraa huomasin oman vahvuuteni kansain-välisissä hommissa. Monesti hommat sujuivat ulkomailla jopa kotimaata paremmin. Viimeiset 4 vuotta olen tehnyt töitä täysin kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Twinning sopi kuvioihin hyvin ja se avasi henkisesti kv-puolta pudottamalla viimeisetkin raja-aidat.

3. Missä muualla pääset vastaaviin kokemuksiin? No et missään! Ystävät ja jatkuvat kyläilykutsut eri puolille Eurooppaa ovat aika kiva juttu. Twinningissä luodaan elämänkestäviä ystävyyksiä myös oman kamariuran jälkeen, sillä twinning on avoin myös ”poispotkituille”. Pitää tietenkin itse tutustua aktiivisesti muihin eikä vain hengata muiden suomalaisten kanssa. Twinningissä oppii omasta kulttuurista ja tavoista, osaa suhteuttaa ne muihin ja sopeutua.

4. Uudet ystävät, unohtumattomat illat, vanhat ystävät.

5. Hyötyä on ja paljon - mutta se pitää osata ottaa irti! Suurin hyöty tulee, kun alkaa ymmärtämään muuta eurooppalaista kulttuuria ja osaa nähdä suomalaisen kulttuurin omat piirteet. Twinningien jälkeen on ollut kovin helppoa ulkomailla - niin bisneksen kuin vapaa-ajan puolelta.

6. Paras muisto on 2009 Hollannin twinningiltä. Oli niin hauskaa ris-teillä purjeveneellä Ijsselmeerillä, että emme edes huomanneet palavamme punaisiksi. Tämä oli myös ensimmäinen kerta twin-ningissä silloiselle tyttöystävälleni ja nykyiselle vaimolleni, joka myös sai twinning -kipinän.

7) Vaikka JC toiminta on mahdollisuuksia täynnä jo muutenkin, on tämä kuitenkin varsin erityislaatuinen mahdollisuus niiden jou-kossa. Hollannissa, Belgiassa, Englannissa ja Saksassa on yli 100 JC:tä, jotka odottavat tilaisuutta tutustua sinuun ja aveciisi. Se on aika hienoa!

1. Oon Jaana Olsson, tuoreempaa tammerkoskelaisuutta twinnin-giin tuova tyyppi. Twinningissä olen ollut kaksi kertaa osallistu-jana ja nyt mukana järjestelyissä Associate Twinning Officerina. Ulkomaan kokoukset on vielä korkkaamatta.

2. Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja matkustaminen on aina kiinnostanut - niin harrastuksissa, opinnoissa kuin työssä. Maa-ilma on kansainvälistynyt vauhdilla ja etäisyydet kutistuneet. Töissä suunnittelen digitaalisia tuotteita ja palveluita, jotka on suunnattu globaaleille markkinoille. Kansainvälisyys on osa arkea ja on hyvä pysyä menossa mukana.

3. Mut houkuteltiin kamaritoimintaan mukaan osittain twinningil-lä. Teekkariaikoina olin aktiivisesti mukana excursio-toiminnassa ja reissasin ystävien kanssa ympäri maailmaa. Twinningissä näin mahdollisuuden jatkaa reissaamista hyvässä porukassa ja tutus-tua ainutlaatuisella tavalla eri maiden kulttuureihin.

4. Rentous, helppous ja hyvä porukka.

5. Vielä lyhyen oman twinning-kokemukseni perusteella se ei ole omiaan suoran bisneksen hieromiseen. Porukka on tullut sinne viettämään rentouttavan viikonlopun ystävien kanssa. Amma-tillista hyötyä, oppia ja ymmärrystä saa kulttuurivaihdosta. Var-sinkin, jos pääsee kotimajoitukseen järjestävän kamarin jäsenen luo. Mikään ei estä ottamasta uusiin JC-ystäviin yhteyttä twin-ning-viikonlopun jälkeen myös bisnesmielellä.

6. Aurinkoinen ja lämmin kevätpäivä, hiekkaranta Hollannissa ja lajin moninkertaisen maailmanmestarin Ernesto Hoostin vetämä potkunyrkkeilytreeni. Muhun iskee myös twinning-dinnerien teemapukeutuminen.

7. Irtiotto arjesta all inclusive- henkeen kaikille, joita kiinnostaa nähdä ja kokea muita kulttuureja sekä saada ystäviä ympäri Eu-roopan.

Teksti: Jarno Hovi, Pekka Nurmi, Jaana Olsson, Salla Aaltonen Kuvat: Saara Nurmi, Shutterstock

1. Kuka olet ja millainen "kv-ura" kamarissa? 

2. Miksi kv? 

3. Miksi twinning? 

4. Mitkä 3 asiaa tulee twinningistä mieleen? 

5. Onko twinningistä / kamarin muusta

kv-toiminnasta ollut ammatillista hyötyä? 

6. Paras twinning-muisto? 

7. Kenelle suosittelet ja miksi mukaan?

30 31

TWINNING - LYHYT OPPIMÄÄRÄ

1. Eri maiden kamarien muodostama verkosto, jossa vieraillaan vuorovuosin yhdessä verkos-

ton maista. 

2. Tammerkoski mukana verkostossa, jossa vakituisesti kamarit Hollannista, Belgiasta ja

Saksasta. Englannin kamari tekemässä paluuta.

3. Viikonloppu useimmiten toukokuussa. Ohjelmaa pe-illasta su-aamuun.

4. Tutustumista paikalliseen kulttuuriin ja kamarilaisiin. Erilaista ohjelmaa, kuin mitä turis-

tina tai työmatkalla pääsee kokemaan. Lauantai-iltana dinneri vaihtuvalla teemapukeu-

tumisella.

5. Kohteessa all inclusive -henkeen: kotimajoitus, ohjelma ja kuljetukset, ruoka ja juomat.

6. Osallistumismaksu 166 € (kamarin tuki jäsenille 100%). Matkustus kohteeseen omatoimis-

esti.

7. 2016 vuorossa Belgia ja JCI Genk, 20.-22.5. Ohjelmassa mm. tutustuminen Brysseliin. 2017

vuorossa Tammerkoski.

8. Erikoisuus: Avoin puolisoille sekä OBAGeille!

9. Lisätietoa kevään 2016 Twinnigistä ja ilmoittautumisesta on tullut jäsenten ja OBAGien

sähköposteihin. Lisätietoa saa myös twinning@jcitammerkoski.fi.

Tiedät aina, missä mennään

Tampereen toimipistep. (03) 271 0700Hämeenkatu 26

Parkanon toimipistep. (03) 44 7200Keskuskatu 8

Hämeenlinnan toimipistep. (03) 4670 200

Raatihuoneenkatu 17 A www.gylling.fi

Kamarimme keskeisiä tavoitteita ovat osaamisen kehittäminen ja jakaminen. Mentoroinnissa hypätään oppimisen alueille, joita ei voi luennoilla kuulla tai kirjoista lukea. Mentori on aktoria varten, mutta hyvä mentorointisuhde antaa paljon myös eräänlaista va-paaehtoistyötä tekevälle mentorille. Toivottavasti ainakin tunteen siitä, että hänen kokemustaan ja osaamistaan arvostetaan, sekä siitä ollaan kiinnostuneita. Hienoa, että olemme saaneet mukaan mentoriksi monta kokenutta entistä ja nykyistä kamarilaista jaka-maan karttunutta tietotaitoaan.

Aktoreita ja mentoreita haettiin loppuvuodesta 2015. Hakemuk-sessa piti kertoa mm. motiiveistaan lähteä mukaan, kokemukses-taan ja osaamisestaan. Näiden perusteella projektiryhmä sovitteli parit yhteen. Pian 11 paria aloittaa 8 kuukauden mittaisen mento-rointiohjelman. Aktiiviset parit ovat jo olleet yhteydessä toisiinsa tammikuussa tiedon saatuaan, mutta virallisesti matkalle ponnis-tetaan aloitustapahtumassa 11.3.2016.

Onnistuneen mentoroinnin taustalla ovat avoimuus ja halu kehit-tyä. Tärkeintä on parin välille muodostuva luottamussuhde, jossa asiat pysyvät kahden välisinä, eikä ajatuksia tuomita tai tyrmätä puolin tai toisin. Ihmiset jäsentävät asioita erilaisista lähtökohdista, erilaisella tahdilla ja monesti ajatustensa kanssa yksin oleva aktori

saa mentoriltaan uutta näkökulmaa ja onnistuu näkemään itsensä myös hieman ulkopuolisin silmin.

Mentorointi on yksi oiva tapa edistää omaa uraa tai löytää sille uutta suuntaa. Itse osallistuin aikanaan Henry ry:n mentorointiin aktorina hakien apua ja tukea siihen, mitä haluaisin työrintamalla tehdä seuraavaksi. Sattumien kautta juuri mentoroinnin alkaessa vaihdoinkin omaa työtehtävääni, ja mentorointi keskittyi lopulta paljon uuden tehtävän haltuun ottamiseen ja oman esimiestyöni kehittämiseen. Mentorointiin voi lähteä mukaan monenlaisilla läh-tökohdilla, koska kyse on kuitenkin ihmisten välisestä vuorovaiku-tuksesta ja sparrauksesta.

Mentorointi-projektista saat tietoa Noora Hasan timanttiselta pro-jektitiimiltä, johon kuuluvat Tuire, Tytti, Rami ja Henna-Riikka. Sitä emme vielä ole saaneet selvitettyä, että onko tämä kamarin en-simmäinen mentorointiprojekti – pidetään tätä sellaisena kunnes toisin todistetaan. Kyselyistä päätellen projekti ei kuitenkaan ole viimeinen.

Teksti: Rami Setälä

Mistä tammerkoskelaisessa mentoroinnissa on kyse?

32

YRITYSESITTELY

Keijom Oy– poralaitehydrauliikasta 3d-tulostuk-seen ja liikuntarajoitteisille suunnitel-tuun kaapistoonKeijom Oy on täyden palvelun insinööritoimisto, joka tarjoaa me-kaniikka-, hydrauliikka- ja pneumatiikkasuunnittelua, prototyyp-pien 3D-tulostamista sekä teknistä dokumentointia. Yritys toimii Pirkkalan Partola-Keskuksessa yrittäjä Jari Mäkelän ohjauksessa. Lisäksi yrityksessä työskentelee kolme konetekniikan diplomi-in-sinööriä, joilla on käytännönläheisyyttä, asennetta ja motivaatiota alan haasteita kohtaan. Keijom Oy:n slogan on ”teknistä ongel-manratkaisua”, joka antaa mielikuvan yrityksen toimintatavasta. Suoranaista toiminta-aluetta tai kohderyhmää ei ole rajattu, vaan tavoitteena on auttaa asiakasta – suunnitella tai mitoittaa ratkaisu johonkin tunnettuun ongelmaan.

Mielenkiintoinen esimerkki on Jari Mäkelän kertoma käytännön toteutus huonekaluteollisuudesta: ”Huonekaluja valmistava yritys lähestyi meitä ja he halusivat suunnitelmat liikuntarajoitteisille suunnatusta vaatekaapista, jossa ylähyllyn voi "tilata" nappia pai-namalla alas. Kaapin sisälle suunniteltiin pieni sähkömoottori, joka pyörittää ketjuvedolla hyllyjä eräänlaista rataa pitkin. Hyllyinä toi-mivat korit kulkevat kaapin etureunaa alas ja kaapin takareunaa ylös, jolloin saadaan portaattomasti säätyvä systeemi, jossa jokai-nen hylly on pyöräytettävissä alas ja pyörätuolipotilaan ulottuville. Projektiin toteutettiin mekaniikka- ja sähkösuunnittelu, aina napin painalluksesta hyllyn liikkumiseen asti”

Keijom on ollut mukana monissa hydrauliikka- ja pneumatiik-kasuunnittelua vaativassa projektissa. Yksi niistä on Sandvikin uusi Pantera-porauslaitesarja, joka vastaa kaivosteollisuuden tu-levaisuuden haasteisiin ylivoimaisella suorituskyvyllä, käyttötur-vallisuudella ja matalilla käyttökustannuksilla. Suunnittelutyö on sisältänyt järjestelmän suunnittelun, komponenttivalinnat, doku-mentoinnin ja tuotannon tukemisen.

Keijomin tarjoamaa mekaniikkasuunnittelua, voidaan puolestaan tarvita vaikkapa autokatoksen tolpissa, piha-aluetta rajaavassa portissa tai kun halutaan nähdä minkä kokoisiin kuoriin matkapu-helimen komponentit mahtuvat. Mekaniikkasuunnittelun avulla voi esimerkiksi selvittää minkälaiset saranat ja tiivisteet tulee valita astianpesukoneen luukkuun tai miten valmistetaan juuri sellainen kuulakärkikynä, jonka olet aina halunnut. Toki perinteisemmätkin kokonaisuudet onnistuvat kuten vaikkapa erilaiset kiinnikeraudat, ohutlevytyöt, koneistusta vaativat osat ja kokonaisuudet sekä erilaiset voimansiirron mekanismit. Yleisemmin toteutukset teh-dään teräksestä, mutta mukana voi olla myös muovia, kumia, lasia, puuta tai vaikkapa hiilikuitua.

3d-tulostus puolestaan saattaa yleistyä lähivuosina kotitalouksien arkitarpeisiin. Keijom tuo tulosteet osaksi suunnitteluprosessia. 3d-malli auttaa toimintojen hahmottamisessa ja antaa lisää nä-kemystä suunnitelman toimivuudesta. Sitä voidaan käyttää myös sovitusmallina ja näin osaltaan kehittää lopullisen tuotteen val-mistusprosessia. Prototyypit voidaan valmistaa 3d-tulostamalla nopeasti ja kustannustehokkaasti. Yksittäisestä osan tai kompo-nentin puuttumisesta johtuvat työnseisaukset voidaan ehkäistä 3d-tulostamisen avulla. Keijom onkin lanseerannut 3d-tulostetut prototyypit “yönyli”-toimituksella eli jos malli tarvittavasta tulos-teesta saadaan asiakkaalta tänään, valmis tuloste voidaan toimit-taa huomenna asiakkaalle.

Pienen ja ketterän yrityksen vahvuutena on se, että byrokratian koukerot eivät ulotu pitkälle, vaan asioista voidaan päättää suo-raan. Jos Keijom Oy pääsee asiakastyön suunnitteluun mukaan jo heti esitietojen kartoittamisesta, esiselvityksestä ja tarjouksen tekemisestä lähtien, kokonaisprosessia saadaan nopeutettua ja varsinainen suunnittelutyö saadaan aloitettua nopeasti asiakkaan ensitiedustelun jälkeen. Pienessä yrityksessä korostuu vastuun kantaminen ja henkilökohtainen palvelu. Taustalla ei ole isoa ja kasvotonta organisaatiota, vaan palaute kiteytyy viime kädessä yrittäjään. Keijom Oy:ssä asiakastyytyväisyys menee kaiken edelle. Yrittäjällä ja työntekijöillä on halu tuottaa sitä, mitä asiakas tarvit-see ja mikä asiakkaalle tuottaa aitoa lisäarvoa.

Teksti: Hanna Kurikko

THE WORLD MANAGES INFORMATION

M-Files tarjoaa älykkäitä ja tehokkaita tiedonhallinnan ratkaisuja, joiden avulla organisaatiot saavuttavat merkit-täviä liiketoimintaetuja sekä tehostavat toimintaansa, tiedon verkostoitumista sekä prosessien hallintaan. 

Annamme mielellämme lisätietoa siitä, kuinka M-Files auttaa sinun yritystäsi keskittymään olennaiseen. Ota yhteyttä JC-yhteyshenkilöösi Janne Romppaseen jr@m-files.com tai 045 670 2250.

CHANGING THE WAY

JCI Tampere - mainos 210x297 mm - M-Files - 2016.indd 1 19.02.2016 17:45:10

34

Jos haluat tulla mukaan järjestämään oheisohjelmia, niin ole yhtey-dessä Projektipäällikkö Ilona Ivanofiin - jokaiselle löytyy varmasti kiinnostavaa tekemistä. Olet myös erittäin tervetullut osallistu-maan oheisohjelmiin, mainittakoon, että tämä on erinomainen tapa tutustua JC-kavereihin Suomesta ja ulkomailta - lähde siis ehdotto-masti mukaan!

Tapahtumien aikataulut ja sisällöt tarkentuvat oheisohjelmien Face-book-tapahtumissa, seuraa siis niitä erityisesti touko-kesäkuussa.

1. Manse City Orientation – Tampereen kaupunkikierros

Ohjelmassa tutustutaan Tampereen nähtävyyksiin noin tunnin kes-tävällä kaupunkikierroksella.

Kierrokset tehdään "pienissä" ryhmissä, ja jokaisella ryhmällä on oma emäntä / isäntä kamaristamme. Mobiiliapplikaatio ohjaa ryhmiä kohteesta toiseen sekä esittää haastavia pikkutehtäviä näh-tävyyksillä. Kierroksen kesto on n. tunti, jonka jälkeen mennään yh-dessä kuohuvan lasillisen ääreen verkostoitumaan. Ehdottomasti kannattaa tulla mukaan!

Tapahtuma ja ohjaus ilmoittautumiseen Facebookissa: ‘Manse’ city orientation

https://www.facebook.com/events/631982153606988/

2. Eksklusiivinen TAKO-excursio

Ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua 150 vuotta vanhaan tehtaa-seen Tampereen sydämessä.

Paikkoja rajoitetusti, mutta tilaisuuden jälkeen voi tulla tutustu-maan kamarilaisiin terassille.

Tapahtuma ja ohjaus ilmoittautumiseen Facebookissa: Exclusive Company Visit: Metsä Board Takohttps://www.facebook.com/events/584723448345236/

3. Perinteinen suomalainen saunailta

Mikäs sen suomalaisempaa kuin sauna ja pulahdus järveen.

Mahtavaa - olemme varanneet Varalan saunan tähän käyttöön ja luvassa on saunomista, makkaranpaistoa ja uimista. Suomen kesää ja suomalaisuutta parhaimmillaan. Lähde mukaan nauttimaan ke-säillasta ja etkoilusta ennen virallista iltajuhlaa keskustassa.

Tapahtuma ja ohjaus ilmoittautumiseen Facebookissa: Traditional Finnish Sauna Get-togetherhttps://www.facebook.com/events/961026353963459/

4.–6. Morning Yoga, Morning Run, Functional Ball

Järjestämme yhteistyössä liikunta- ja tanssistudio Fiilis Fitneksen kanssa liikunnallista ohjelmaa. Aamujoogaa, juoksulenkkiä Kaupin metsässä juoksumaton sijaan ja toiminnallista lihaskuntoharjoitte-lua. Kivaa vastapainoa rankalle kokoustamiselle. Kannattaa tulla mukaan, ja tutustumaan myös keskustassa sijaitsevaan liikuntas-tudioon.

Tapahtumat ja ohjaus ilmoittautumisiin Facebookissa:

Functional Ball https://www.facebook.com/events/1631784413739053/

Morning run - Wake me up, Tampere! https://www.facebook.com/events/187309888284982/

Morning Yoga https://www.facebook.com/events/543777505797944/

Kevyempi katsaus viineihinKevyemmän katsauksen viinien maailmasta saat uudella tastingillämme. Voit valita viinilistaltamme 3–6 mieleistäsi viiniä tai voimme valita ne puolestanne budjettinne mukaisesti.

Tastingin hintaan sisältyy kouluttaja, pientä purtavaa sekä valitsemanne viinit.

Hinta alkaen 25 € / hlö (hinta määräytyy toiveidenne ja mieltymystenne mukaisesti)

SAATAVILLA MYÖS SEURAAVIA TASTING TEEMOJA:

Viinin maistamisen perusteet Mielenkiintoinen peruspaketti viinin lumoavaan maailmaan! Opimme faktoja valmistustavoista, pohdimme mitkä tekijät vaikuttavat viinin makuun jaopettelemme arvioimaan ja maistamaan viinejä.

Tasting voidaan toteuttaa joko puna-tai valkoviineillä. Tutustumme neljään yleisimpään rypälelajikkeeseen. Kuulemme kunkin rypäleen ominaisuuksista ja niille ominaisimmista mauista ja aromeista.

Kuohuviinit ja SamppanjaKuplivan hauska tasting, jossa tutustumme kuohuviinin ja samppanjan valmistukseen sekä samppanjan ja kuohuviinien eroihin.

Maistelemme kuplivat yhdessä muutaman klassisen herkkupalan kanssa. Hinta sisältää 4 erilaista kuohuvaa ja tasting-vetäjän ohjauksen.

Varaukset Ravintola.fi Myyntipalvelustammemyynti@ravintola.fi tai puh. 0300 472 223*

(*0,34 € / min + pvm / mpm) ma–pe klo 8–18, la 11–17

COMON OHJATUT VIINITASTINGIT RYHMILLE

Ristorante Como • Hämeenkatu 7, 2. krs • Puh. 0300 870 485* • Ma-to 11-22, pe 11-24, la 14-24

Kesäkuussa 2016 JCI European Conference rantautuu Tampereelle ja Tammerkoski on kokouksessa mukana järjestämässä monipuolista oheisohjelmaa. EC-ko-kouksessa on tarjolla urheilullista aktiviteettia, kau-punkiin tutustumista sekä tietysti perinteistä suoma-laista saunaa.

EC2016Oheisohjelmat

HEI TAMMERKOSKEN JCI:N JÄSEN! TARVITSETKO LYYTIÄ TYÖSSÄSI?

Jäsenenä saat Lyytin ilman aloituskustannuksia, edun arvo 1600€ - 3200€.

Mainitse JCI Tammerkoski tilauksen yhteydessä.

www.lyyti.fi+358 (0)20 741 5131

asiakaspalvelu@lyyti.fi Lyyti Oy Linnankatu 13a A18 20100 Turku

Vuonna 2004 tuoreena nuorkauppakamarilaisena ajattelin, että täytyy olla todella kyvykäs ja toimia vaativissa tehtävissä, jotta pääsee senaattoriksi. Ihmettelin miksi ne puhuvat koko ajan aiempien vuosien upeista onnistumisista, eivätkä tuntu-neet olevan kiinnostuneita nykytoiminnasta. Nyt vuonna 2016 oma jäsenura nuorkauppakamarissa on takana ja olen itsekin sellainen. Senaattori.

Kaikille jäsenille tahdon kertoa, että senaattoriksi pääsemiseen tarvitaan suuri JC-sydän ja lukemat-tomia järjestön eteen tehtyjä työtunteja. Jokainen Tammerkosken senaattori on tehnyt hommia myös alueorganisaatiossa tai keskusliitossa. Itse olin aktii-vinen jäsen 12 vuotta, joista neljä vuotta Tammer-kosken hallituksessa ja viisi vuotta erilaisissa kes-kusliiton tehtävissä. Valtavasti työtä, mutta myös sitä kuuluisaa mahtavuutta, jonka ansiosta olen jaksanut kokoustaa, johtaa, kouluttaa ja reissata. Nyt tiedän miksi senaattorit palaavat aina mielel-lään menneisiin JC-vuosiin. Ne ovat olleet tärkeitä elämän etappeja: vastuullisten tehtävien opettelua, vaalikamppailuja, uusien ihmisten kanssa työsken-telyä.

Tänään tuntuu haikealta, mutta myös luottavaisel-ta. Tammerkosken Nuorkauppakamari on hyvissä käsissä. Järjestön toiminnan tulee olla nykyisen jäsenistön näköistä ja vetoista. Uudistuminen on välttämätöntä.

Tammerkosken senaatti on kiinnostunut nyky-toiminnasta. Meille on tärkeää, että omalla nuor-

kauppakamarillamme menee hyvin. Kokoonnum-me useamman kerran vuodessa ja kokouksissa on usein paikalla myös kamarin puheenjohtaja. Tar-koitus on vaihtaa ajatuksia ajankohtaisista asiois-ta. Tänä vuonna tarkoituksena on kokoontua myös yhdessä koko hal-lituksen kanssa.

Tavoitteeni se-naattorina on saada kannustet-tua nuoria ole-maan aktiivisia ihan jokaisena jäsenvuonna. Iso kongi kumahtaa potkijaisten mer-kiksi nopeammin kuin uskottekaan. Tahdon myös omalla toiminnallani kannustaa kaikkia vaalimaan yhdessä Tammerkosken pukukoppihenkeä. Ote-taan koejäsenet lämpimästi vastaan. Tehdään po-sitiivisella sykkeellä perustoimintaa ja arvostetaan toistemme työpanosta. Jatketaan Tammerkosken tarinaa yhdessä.

Jenni Salmenkangas #72593

Tahdon myös omalla toiminnallani kannustaa kaikkia vaalimaan yhdessä Tammerkosken pukukoppihenkeä

38

SEN

AATI

N PA

LSTA

OFTAGEL® 2,5 mg/g karbomeeri. Käyttöaiheet: Keratoconjunctivitis sicca ja muu kuivan silmän oireenmukainen hoito. Annostus: 1 tippa silmään 1–4 kertaa/vrk. Pipetti on yhtä antokertaa varten. Yksi pipetillinen riittää kumpaankin silmään. Käytetty pipetti ja mahdollisesti jäljelle jäänyt sisältö hävitetään. Vasta-aiheet: Yliherkkyys jollekin valmisteen sisältämälle komponentille. Varoitukset: Oftagel-silmägeeli silmätippapullossa sisältää säilytysaineena bentsalkoniumkloridia, joka saattaa saostua pehmeisiin piilolinsseihin. Pehmeitä piilolinssejä ei tulisi käyttää valmisteen käytön yhteydessä. Oftagel-silmägeeli kerta-annospipetissä ei sisällä säilytysainetta ja sopii täten säilytysaineille yliherkille potilaille. Piilolinssit tulisi poistaa ennen valmisteen tiputtamista silmään ja asettaa takaisin aikaisintaan 15 min. silmätippojen laiton jälkeen. Yhteisvaikutukset: Käytettäessä muuta paikallista silmälääkitystä tulee lääkkeiden annon välillä olla vähintään 15 min. tauko ja Oftagel-silmägeeli tulee aina laittaa silmään viimeisenä. Raskaus ja imetys: Valmistetta tulee käyttää raskauden ja imetyksen aikana vain, jos lääkityksestä koituva hyöty on sikiölle tai rintaruokinnassa olevalle lapselle mahdollisesti aiheutuvaa riskiä suurempi. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Oftagel-silmägeeli saattaa ohimenevästi heikentää näkökykyä. Haittavaikutukset: Välittömästi valmisteen annon jälkeen saattaa esiintyä ohimenevää näön sumentumista, lievää kirvelyä tai paikallista ärsytystä. Pakkaukset ja hinnat: (VMH 2/2016) 10 g 7,60 €, 3x10 g 15,76 €, 30x0,5 g 14,23 €, 120x0,5 g 32,15 €. Apteekista ilman reseptiä. Tutustu pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. Oireiden pitkittyessä ja diagnoosin varmistamiseksi käänny lääkärin puoleen. 2/2016

Ikääntymisen myötä niin iho kuin silmätkin kuivuvat. Myös lääkitys voi kuivattaa silmiä.Tavallisimpia oireita ovat silmien kirvely ja vetistys sekä roskan tunne silmissä.

on Suomen käytetyin lääke kuiva-silmäisyyden oireiden hoitoon.

Oftagel ainakin aamuin illoin pitää silmäsi virkeinä ja kosteina.

Huolehditko silmiesihyvinvoinnista?